12. Seenaa Nabi Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ)

وَوَهَبۡنَا لَهُۥٓ إِسۡحَٰقَ وَيَعۡقُوبَۚ كُلًّا هَدَيۡنَاۚ وَنُوحًا هَدَيۡنَا مِن قَبۡلُۖ وَمِن ذُرِّيَّتِهِۦ دَاوُۥدَ وَسُلَيۡمَٰنَ وَأَيُّوبَ وَيُوسُفَ وَمُوسَىٰ وَهَٰرُونَۚ وَكَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ

Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) Nabiyyii Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) biratti eebba guddaa argate — cimaa fi fayyaa, lafa bal’aa, horii baay’ee, fi maatii qajeelaa fi bareedduu ture. Akkasumas hogganaa hawaasaa ummata isaa biratti kabajaa fi jaalatamummaa olaanaa qabu ture. Ayyuub sadarkaa fi qabeenya qabaatus gonkumaa of tuuluu hin turre; yeroo hundumaa gad of deebisa ture. Namoota rakkatan haalaan gargaaraa turee fi yeroo hunda Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) galateeffachaa fi ulfina kan kennu hundaaf waan ittiin eebbifame hundaaf.

Gaaf tokko, samii ol kaʼanii, Malaaykonni, waaʼee namoota hundarra gaarii taʼanii fi lafarra jiraatan irratti mariʼachuu jalqaban. Isaan keessaa Malaaykaan tokko akkana jedhe.

“Uumamni har’a lafarra jiru Ayyuub, nama amala kabajamaa qabuu fi obsa guddaa agarsiisuu fi yeroo hunda Gooftaa Arjaa isaa kan yaadatudha. Inni warra Rabbii gabbaraniif fakkeenya gaarii dha. Deebisee, Gooftaan isaa umrii dheeraa fi gabroota hedduu irra isa eebbiseera; rakkattoonni fi hiyyeeyyiin carraa gaarii isaa irraa qooda fudhatu— hiyyeessa nyaachisee uffachiisee gabroota bitee bilisa isaan baasa ture. ” warri sadaqaa isaa fudhatan akka waan isa toleetti itti dhagahama— akkas gara laafessaa fi nama gaarii  ture.

Shaayitan (Ibliis) kan naannoo sana ture, marii sana mataa ol qabatee baay’ee aare. Achumaan Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) ibaadaa Rabbii (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) irraa fageessuuf shira xaxuu jalqabe. Innis waa’ee gammachuu jireenyaa hedduu namni akka Ayyuub salphaatti argachuu danda’u Ayyuubitti xuxxuqe, garuu Nabiyyiin gabricha Rabbii (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) ikhlaasa qabu waan ta’eef salphaatti hin laafne — kunis Ibliis daran aarse.

Ibliis Rabbitti (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) dhiyaatee Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) gabricha Isaa qulqulluu akka hin taanee fi qabeenya isaa hunda dhabuu sodaachuun qofa akka isa ulfina godhu itti beeksise.

Inni, Ibliis, yaada dhiheesse, .

“Qabeenya isaa yoo fudhatte, arrabni isaa maqaa kee hin waamu, kadhannaan isaas ni dhaabata.”

Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) inni Hundumaa beeku, Ayyuub mu’mintoota Isaa ikhlaasa ta’an keessaa akka ta’ee fi qabeenya addunyaa qofaaf Gooftaa isaa akka hin gabbare waan beekuuf, Iblisitti hin amanne. Garuu Iblaasitti ikhlaasa guutuu gabricha amanamaa agarsiisuuf Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) qoruuf walii gale. Seexanni gammachuu guddaadhaan qabeenya Nabi Ayyuub balleessuuf ka’e.

Ibliis Jireenya Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) Irratti Gaaga’ama Baase:

Yeroon akkuma darbaa deemuun qabeenyi Nabi Ayyuub hir’achuu jalqabe — lafti isaa, horiin isaa, gabroota isaa fi maallaqni isaa suuta suutaan hanga homaa tokko malee hafutti isa jalaa miliqe.

Ibliis rakkina Ayyuub mudateen hamma malee quufe, jaarsa ogeessa fakkeessee Nabiyyitti dhiyaatee akkana jedhe.

“Qabeenyi kee hunduu bade, namoonni tokko tokko sadaqaa baay’ee waan kenniteef akka ta’ee fi kadhannaa walitti fufiinsaan Rabbiif gooteen yeroo kee qisaasessaa jirta jedhu, kaan immoo Rabbiin diina kee gammachiisuuf jecha kana sitti fide jedhu. Osoo Rabbiin dandeettii miidhaa ittisuu qabaatee silaa qabeenya kee tiksa ture.”

Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) akkana jedhee deebiseef.

“Rabbiin nama fedhe kenna, Rabbiin immoo nama fedhe irraa fudhata.Qabeenyi ani qabu hundi kan Rabbiiti, kanaaf narraa deebisee fudhachuuf aangoo hunda qaba.”.

Ayyuub sana booda garagalee Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) galateeffachuu fi faarsuun itti fufe.

Ibliis baay’ee mufannaa itti dhaga’amee gara Rabbii (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ)tti deebi’ee akkana jedhe.
“Ayyuub qabeenya isaa hunda mulqee jira, garuu ammas Si galateeffachaa jira. Haa ta’u malee, mufannaa isaa qofa dhoksee jira. Qormaanni dhugaa warra tokkoo karaa ijoollee isaati. Ayyuub akkamitti akka Si ganu ni argita.”

Rabbiin ammas iimaanni fi jaalalli Ayyuub Gooftaa isaaf qabu akka hin raafamne ni beeka ture, garuu Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) caalaatti qoruuf walii gale.

Yeroo muraasa booda gamoo ijoolleen Ayyuub keessa jiraatan kufee ijoollee isaa xixiqqoo fi babbareedoo kudha afran hunda ajjeese.

Ibliis ammas nama mararfatuu fakkeessee Ayyuub daawwatee gaddaan yaada kenne, .
“Haalli ijoolleen keessan itti du’an gaddisiisaa ture.Dhugumatti Gooftaan keessan kadhannaa keessan hundaaf sirritti mindaa isiniif hin kaffalu.” jedhe.

Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) jedhee deebiseef, .
“Rabbiin waan naaf tolu naaf kenna, wanta Rabbiin arge kan Isaafis anaafis mufachiisu narraa fudhata. Ijoolleen kun hundi qormaata & qormaata cimaa naaf ta’uu akka danda’an Rabbiin ni arga, kanaaf Rabbiin isaan narraa fudhate. Wanti tokko naaf fayyadus ta’e miidhaa naaf ta’us, ani amantii kiyya irratti jabaadheen jiraadha, Uumaa kiyyaaf galateeffadheen jiraadha.”

Ibliis gara Rabbii (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ)tti deebi’ee ariifatee akkana jedhe.
“Yaa Rabbii kiyya qabeenyi Ayyuub badeera, ijoolleen isaa du’aniiru, ammas qaamni fayyaa ta’ee jira, hamma fayyaa gaarii argatutti qabeenya isaa deebisee argatee ijoollee dabalataa horachuuf abdii qabaatee si gabbaruu itti fufa. Akkan laaffisuuf qaama isaa irratti aangoo naaf kenni. Dhugumatti Si gabbaruu ni tuffata, akkasittis ajajamuu dida.” jedhe.

Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) gaaffii isaa ni kenne garuu qajeelfama kenne,
“Ani qaama isaa irratti aangoo siif kennu malee lubbuu isaa irratti, sammuu isaa irrattis ta’e qalbii isaa irratti hin kennu, bakkeewwan kanneen keessa beekumsi Anaa fi amantii koo waan jiraatuuf.”

Utuu baay’ee hin turin fayyaan Ayyuub hammachuu jalqabe. Inni baay’ee dhukkubsatee waan tureef gogaan qaama isaa duraan kufee maashaalee fi lafee isaa mul’isa ture. Garuu akkuma Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) qajeelfama kenne, qaamoleen lamaan qaama isaa keessatti hojjetan qalbii fi arraba isaa qofa ture — isaanis Rabbiin ulfina kennuuf itti fayyadamuu itti fufe. Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) dhukkubbii cimaa keessa darbee rakkate, garuu Rabbiitti amanuu isaa irratti akka komatu ykn akka laamsha’u gonkumaa of hin hayyamne.

Ummanni magaalattiis, Osoo Ayyuub nama gaarii ta’ee, Rabbiin akkana isa hin godhu ture jedhanii mari’achuu jalqaban. Dhuma irrattis, isa dhiisan — firoonni isaa, hiriyyoonni isaa, fi namni Ayyuub jaallatuu fi kabaju hundi isa dhiise, Rahmaa, haadha manaa isaa jaallatamaa irraa kan hafe.

JAALALA NABIYYAA AYYUUB(A.S) RABBIIF QABU

Waggoota dheeraaf Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) haala isaa keessa darbee rakkachuu itti fufe, Rahmaa malee kan isa kunuunsu cinaa isaa hin jiru. Qarshii fi galii waan hin qabneef, haati manaa isaa hojii isaan barbaachisu isaaniif barbaachisu fudhatte. Garuu namoonni magaalattii Raahmaan dhukkuba abbaa warraa ishee wajjin wal fakkaatuun akka isaan dhiphisu waan sodaataniif yeroo dheeraaf akka hojjettu hin hayyamne. Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) osoo jiruu, rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) humnaa fi obsa akka isaaf kennuuf kadhachuu itti fufe.

Gaaf tokko, Ibliis bifa dhiiraatiin Rahmaa duratti dhiyaatee, .
“Abbaan manaa kee eessa jira?” jedhee gaafate

Raahmaanis fakkii Ayyuub lubbuu hin qabne jechuun ni danda’ama jettee deebisteef, .
“Achi jira, jireenyaa fi du’a gidduutti jira.” jetteen.

Ibliis itti fufee guyyoota gammachuu fayyaa gaarii, ijoollee, fi qabeenya ishee yaadachiise.

Waggootaaf, dhukkubbii fi rakkinaan kan liqimfame, Rahmaan Ayyuubitti dhiyaattee bootte, .
“Yaa Ayyuub ati nabiyyii fi ergamaa Rabbiiti.Ati walitti dhufeenya Rabbiin hunda caalu qabda.Miidhaa ati keessa jirtu kana keessaa akka si baasu Rabbiin kadhadhu!” jetteen.

Ayyuub (a.s) hafuura baafatee akkana jedhee deebiseef: “Seexanni sitti hasaasee si gammachiise? Natti himi, hanga yoomitti fayyaa gaarii fi qabeenya gaarii argadheera?” jedheen,

Haati manaa isaas deebii kennite, .
“waggaa saddeettamaa fi sanaa ol.” jetteen.

Innis akkas jedhee deebiseef.
“Hanga yoomiitti akkasitti rakkachaa jiraa?” jennaan

Isheenis, .
“waggaa torba.” jetteen.

Ayyuub sana booda akkana jedhe.
“Haala sana keessatti rakkina koo akka narraa kaasu Rabbiin kiyya waamuun nan qaana’a, sababiin isaas ani waggoota fayyaa gaarii fi baay’ee caalaa waanan hin rakkanneef.Iimaanni kee waan laafe fakkaata, hiree Rabbiittis waan hin quufne, yoom iyyuu fayyaa yoon deebifadhe, rukuttaa dhibbaan akkan si adabuuf kakadha!Guyyaa har’aa kaasee waanuma fedhes harka keetiin nyaachuus ta’e dhuguun of dhoowwadha. Na dhiisi Rabbiin kiyya akka fedhe naaf haa godhu.” .

Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) gargaarsa dhabuun itti dhaga’amee rahmata Isaa barbaacha gara Rabbii (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ)tti deebi’e.
Dhugumatti, Seexanni dhiphina (fayyaa dhabuudhaan) fi gidiraan (qabeenya koo dhabuudhaan) na tuqeera! Innis kadhate.

Rabbiin (سُبْحَٰنَهُۥ وَتَعَٰلَىٰ) waamicha gargaarsa Ayyuub godheef ,battaluma sanatti deebii kenne. Rabbiin akkana jedhe.

وَٱذۡكُرۡ عَبۡدَنَآ أَيُّوبَ إِذۡ نَادَىٰ رَبَّهُۥٓ أَنِّي مَسَّنِيَ ٱلشَّيۡطَٰنُ بِنُصۡبٖ وَعَذَابٍ

yeroma san bishaan saniin dhiqatee kaanis dhugee jennaan fayye.

Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) fayyaa isaa erga deebisee booda haadha manaa isaa dhibbaan adabuuf waadaa gale yaadate. Haadha manaa isaa jaallatamaa miidhuu hin barbaanne, kakaa Rabbiif gale cabsuus hin barbaanne.

Kanaafu, Rabbiin Beekaan Ayyuub (عَلَيْهِ ٱلسَّلَامُ) qajeelche,

وَخُذۡ بِيَدِكَ ضِغۡثٗا فَٱضۡرِب بِّهِۦ وَلَا تَحۡنَثۡۗ إِنَّا وَجَدۡنَٰهُ صَابِرٗاۚ نِّعۡمَ ٱلۡعَبۡدُ إِنَّهُۥٓ أَوَّابٞ