Guyyaa Tamboo Hin Qabne Addunyaa (WHO) guyyaa har’aa maxxansa haaraa eegaluun mootummoonni dargaggoota araadaa fi dhukkuba irraa eeguuf sigaaraa, kiisha, hookaa fi e-sigaaraa dabalatee mi’aa tamboo fi oomishaalee nikootiinii hunda hatattamaan akka dhorkan gaafatee jira.
Mi’aan akka menthol, bubble gum fi cotton candy gara jabina tamboo fi oomishaalee nikootiinii haguugee oomishaalee summii qaban gara baala dargaggootaaf mijatutti jijjiiraa jiru. Mi’aan nyaataa dhiisuun akka rakkisu gochuu qofa osoo hin taane dhukkuboota sombaa ciccimoo ta’aniin walqabatee jira. Sigaaraan ammallee hanga walakkaa fayyadamtoota isaa ajjeesus mi’aa qaba ykn mi’aa itti dabalamuu danda’a.
”Mi’aan dalga araadaa haaraa boba’aa jira, dhorkamuu qaba,” jedhan Daarektarri Olaanaa WHO Dr Teedroos Adhanom. “Isaan guddina waggoota kurnan lamaan darbaniif to’annoo tamboo irratti mul’ate ni salphisu. Tarkaanfii ija jabinaan yoo hin fudhatamne, weerarri tamboo addunyaa, kan reefuu waggaatti gara namoota miliyoona 8 ajjeesaa jiru, araada mi’aa hawwataa ta’een uffatee kan oofu ta’ee itti fufa.”
Maxxansichi, Mi’aa oomishaalee tamboo keessatti meeshaaleen mi’aa hawwataa fi hawwatamuu guddisan, akkaataa mi’aa fi meeshaaleen akka filtara kaapsulaa fi cuqaasuun dambiiwwan bira darbuu fi fayyadamtoota haaraa hook gochuuf gabaaf dhiyaatan mul’isa.
Yeroo ammaatti:
biyyoonni 50 ol tamboo mi’aawaa dhorku;
biyyoonni 40 ol gurgurtaa e-sigaaraa dhorku; 5 addatti meeshaalee yeroo tokkotti gataman dhorkuu fi 7 mi’aa sigaaraa elektirooniksii dhorkuu; fi
meeshaaleen mi’aa itti fayyadaman baay’inaan kan hin to’atamne hafaniiru.
Biyyoonni akka Beeljiyeem, Deenmaark, fi Lituwaaniyaa tarkaanfii fudhachaa kan jiran yoo ta’u, WHOn kaanis akka hordofan dhaama.
Dargaggoonni tamboo fi oomishaalee nikootiinii akka yaalan sababa adda dureedha mi’aan. Paakeejii mul’ataa fi gabaa miidiyaa hawaasaatiin geggeeffamu waliin wal-qabsiisuun, hawwata kiisha nikootiinii, tamboo ho’ifame, fi vaapiiwwan yeroo tokkotti gataman gara oomishaalee araada fi miidhaa geessisan, kanneen dargaggoota irratti ciminaan xiyyeeffatan guddiseera.
“Dhaloonni tokko karaa kiisha mi’aa risaa gogaa qabuu fi vaappii halluu bokkaa qabuun nikootiiniitti akka maxxanu ilaalaa jirra,” jedhan Dr Rüdiger Krech, Daarektarri Guddina Fayyaa WHO. “Kun kalaqa osoo hin taane, manipulaashiniidha. Kanas dhaabuu qabna.”
WHOn oomishaaleen tamboo, oomishaalee tamboo ho’isan dabalatee, fayyadamtoota keemikaalota kaansarii fidaniif kan saaxilan yoo ta’u, qajeelfama cimaa qabaachuu akka qaban irra deebi’ee ibsa.
Duulli Guyyaa Tamboo Dhabuu Addunyaa bara 2025 mootummoota, aktivistoota dargaggootaa fi hoggantoota waldaalee siivikii gidduu seenummaa indaastirichaa duubatti dhiiban kabaja. ”Gochi keessan imaammata jijjiiruu fi lubbuu baraaraa jira,” jedhan Dr Krech.
Waggaatti namoonni tamboodhaan walqabatee gara miliyoona 8 kan du’an yoo ta’u, yeroon tarkaanfii amma. Mi’aan, fi indaastiriiwwan isaan bobbaasan, egeree fayya qabeessa ta’e keessatti bakka hin qaban.