Falaasamni teeknooloojii damee falaasama “shaakala meeshaalee dizaayinii fi uumuu”, fi “maalummaa wantoota akkasitti uumaman” qoratudha.Jaarraa lamaan darban keessatti akka barnoota tokkootti kan mul’ate yoo ta’u, bara 1970moota irraa eegalee “baay’ee guddaa” guddateera. Falaasamni saayinsii namaa kan teeknooloojii “hiika teeknooloojiin hawaasaa fi aadaa irratti qabu, fi dhiibbaa inni qabu” ilaallata.

Jalqaba irratti teknooloojiin akka dheerina orgaanizimii namaa kan dandeettii qaamaa fi sammuu fakkeessuu ykn guddisutti ilaalama ture. Maarkis akka meeshaa kaappitaalistoonni proletariat cunqursuuf itti fayyadamanitti frame godhe, garuu teknooloojiin erga “difoormeeshinii hawaasaa irraa bilisa ta’ee booda” humna bu’uuraan bilisa baasu ta’a jedhee amana ture. Falaasoonni dalga lammaffaa kan akka Ortega boodarra xiyyeeffannoo isaanii dinagdee fi siyaasaa irraa gara “jireenya guyyaa guyyaa fi aadaa teekno-meeshaa keessa jiraachuu”tti jijjiiran, teknooloojiin “miseensota burjaajjii gooftaa fi abbummaa isaa fakkaatanii turan illee” cunqursuu danda’a jechuun falman. Falaasoonni sadarkaa sadaffaa kan akka Don Ihde fi Albert Borgmann gara de-generalization fi empiricism tti garagaluu bakka bu’u, akkasumas akkamitti namoonni teeknooloojii wajjin jiraachuu barachuu akka danda’an ilaalan.

Hayyoonni jalqabaa waa’ee teeknooloojii falmii lama gidduutti qoodame: murteessummaa teeknooloojii, fi ijaarsa hawaasummaa. Murteessuun teeknooloojii yaada teknooloojiiwwan jijjiirama hawaasummaa hin oolle fidu jedhudha. Yeroo baayyee falmii walqabatee jiru, ofiin of bulchuu teeknooloojii, kan guddinni teeknooloojii guddina uumamaa hordofuu fi ittifamuu akka hin dandeenye kan mirkaneessu of keessatti hammata.Ijaarsitoonni hawaasummaa[eenyu?] teknooloojiiwwan guddina uumamaa akka hin hordofne, fi gatiiwwan aadaa, seera, siyaasaa fi onnachiiftuu dinagdeetiin kan bocaman ta’uu isaanii falmu. Hayyummaan ammayyaa gara xiinxala sirnoota hawaas-teeknikaa, “walga’ii wantootaa, namootaa, gochaalee fi hiikaatti” ce’eera, murtii gatii teeknooloojii bocan ilaaluudhaan.

Qeeqni aadaa Niil Poostaan ​​hawaasa meeshaa fayyadaman hawaasa teeknooloojii irraa fi waan inni “teknopoolii” jedhee waamu irraa adda baaseera, hawaasa ilaalcha guddina teeknooloojii fi saayinsiitiin ol’aantummaadhaan gochaalee aadaa biroo, gatiiwwanii fi ilaalcha addunyaa miidhu.Herbert Marcuse fi John Zerzan hawaasni teeknooloojii bilisummaa keenya fi fayyaa xiinsammuu