Teeknooloojiiwwan haaraa uumaman teeknooloojiiwwan asoosama ta’anii fi guddinni isaanii ykn hojiirra oolmaan isaanii qabatamaan ammallee baay’inaan kan hin dhugoomnedha. Isaanis naannoo teeknooloojii, baayooteknooloojii, roobootii, maxxansaa 3D fi bilookicheenii kan dabalatudha.

Bara 2005tti, hayyuun gara fuula duraa Reey Kurzweil warraaqsi teeknooloojii itti aanu guddina jeneetiksii, naannoo teeknooloojii fi roobootii irratti kan hundaa’u yoo ta’u, teeknooloojiiwwan sadan keessaa roobootiin dhiibbaa guddaa kan qabu ta’uu himate. Jeneetiik injinariingiin adeemsa jijjiirama tirannaa kallattii jedhamu fayyadamuun uumama baayoloojii namaa irratti to’annoo baay’ee guddaa ta’e ni hayyama. Yaaddonni tokko tokko kun miira ofii keenyaa caccabsuu mala jedhanii amanu, akkasumas falmii ummataa haaromfamee dhimmicha gadi fageenyaan qorachuuf gaafataniiru; kaan immoo jijjiiramni jireenyaa kallattiidhaan uumamu eugenics ykn walqixxummaa hawaasummaa garmalee fiduu akka dandaʼu sodaatu. Naanooteknooloojiin dandeettii maatirii “iskeelii molakiyuulaa fi atoomikii” irratti too’achuu nuuf kenna, kunis ofii keenyaa fi naannoo keenya karaa bu’uuraatiin akka haaraatti bocuu nu dandeessisuu danda’a. Naanoobootiin qaama namaa keessatti seelii kaansarii balleessuuf ykn kutaalee qaamaa haaraa uumuuf fayyadamuun sarara baayoloojii fi teeknooloojii gidduu jiru jaamsuu danda’a. Roobootiin of danda’e guddina ariifataa kan argate yoo ta’u, barbaacha fi baraarsaa, boombii gatuu, ibidda dhaamsuu fi waraana dabalatee hojiiwwan balaafamaa hedduu irratti nama bakka bu’u jedhamee eegama.

Tilmaamni dhufaatii sammuu waliigalaa namtolchee irratti godhamu garaagarummaa qaba, garuu ogeeyyii barumsa maashinii bara 2018 qorataman keessaa walakkaan isaanii AI bara 2063tti “hojii hunda haala gaarii fi gatii salphaadhaan” nama caalaa akka raawwatu, akkasumas bara 2140tti hojii dhala namaa hunda ofumaan akka hojjetu amanu.Hojii dhabdummaan teeknooloojii eegamu kun barnoota saayinsii kompiitaraa irratti xiyyeeffannoon akka dabalamu waamicha fi falmii waa’ee galii bu’uuraa waliigalaa. Ogeeyyiin saayinsii siyaasaa kun ammoo finxaaleyyii akka dabalu gochuu akka danda’u kan tilmaaman yoo ta’u, kaan ammoo dinagdee hanqina boodaa fiduuf carraa akka ta’etti ilaalu.