Jireenya keenya keessatti gaheen giddugaleessaa teknooloojiin qabu yaaddoo fi duubatti deebi’uu uumeera. Duubatti deebi’iinsi teeknooloojii irratti godhamu sochii walfakkaatu kan hin taanee fi ilaalcha adda addaa hedduu kan hammatedha.

Fincilli teknooloojii irratti ka’e inni jalqabaa beekamaan Luddismii yoo ta’u, kunis oomisha huccuu keessatti otoomaatikii jalqabaa irratti duubatti deebi’uu ture. Otoomaatikii hojjechuun hojjettoota muraasni akka barbaachisan taasiseera, adeemsi kun hoji dhabdummaa teeknooloojii jedhamuun beekama.

Bara 1970 fi 1990 gidduutti shororkeessaan Ameerikaa Ted Kaczynski guutuu Ameerikaa keessatti boombii walitti fufaa raawwachuun dhiibbaa hamaa teknooloojiin uumama fi bilisummaa dhala namaa irratti qabu balaaleffachuun Unabomber Manifesto maxxanseera. Barreeffamni kun ummata Ameerikaa keessaa harka guddaa biratti sagalee guddaa dhageessiseera. Gara tokkoon kan kaka’umsa argate kitaaba Jacques Ellul’s The Technological Society irraati.

Aadaan xiqqaan tokko tokko akkuma sochii giiridii ala ta’e teknooloojii irraa bahuu fi gara uumamaatti deebi’uu leellisu. Sochiin ecovillage walsimsiisaa teeknooloojii fi uumama gidduutti deebisee uumuuf barbaada.

Hariiroo saayinsii fi injinariingii wajjin qabu.

Injinariingiin adeemsa teknooloojiin ittiin guddatudha. Yeroo baayyee danqaa cimaa jalatti rakkoo furuu gaafata. Guddinni teeknooloojii “gocha irratti kan xiyyeeffate” yoo ta’u, beekumsi saayinsii bu’uuraan ibsa kan kennudha. Falaasamni lammii Poolaandi Heenrik Skolimowski akkasitti frame godhe: “saayinsiin waan jiru, teeknooloojiin waan ta’uu qabuun of ilaallata.”

Kallattii sababa-qabeessummaa argannoo saayinsii fi kalaqa teeknooloojii gidduu jiru saayintistoota, falaasoonni fi qaamolee imaammata baasan falmisiisaa ta’ee jira. Yeroo baayyee kalaqni qarqara beekumsa saayinsii irratti waan raawwatamuuf, teknooloojiiwwan baay’een isaanii beekumsa saayinsii irraa osoo hin taane, kanaa mannaa injinariingii, tinkering fi carraa irraa kan argamaniidha. Fakkeenyaaf, bara 1940 fi 1950 keessa, yeroo beekumsi gubaa jeequmsaa ykn daayinamiksii dhangala’aa ammallee jal’aa ta’etti, motoroonni jeettii “meeshaa sana hanga badiisaatti fiiguu, waan cabe xiinxaluu […] fi adeemsa kana irra deebi’uudhaan” kalaqame. Ibsi saayinsii yeroo baay’ee guddina teeknooloojii isa duraa osoo hin taane hordofa. 217–240 Argannoowwan hedduun carraa qulqulluu irraas kan ka’an yoo ta’u, akkuma argannoo peenisiiliinii sababa faalama mana yaalaa akka tasaa irraa kan ka’e. Bara 1960moota irraa eegalee mootummaan qorannoo bu’uuraaf maallaqa kennuudhaan teeknooloojiiwwan gabaadhaaf dhiyaatan akka argaman ni taasisa jedhamee tilmaamuun amanamummaa dhabeera. Probabilist Nassim Taleb sagantaaleen qorannoo biyyoolessaa yaada serendipity fi convexity yaaliifi dogoggora irra deddeebiin hojiirra oolchan qorannoo bu’aa addaa irra ga’uuf kaayyeffate caalaa kalaqa faayidaa qabu fiduu akka danda’an falma.

Kun ta’ee osoo jiruu, teknooloojiin ammayyaa beekumsa saayinsii gadi fagoo, domeenii adda ta’e irratti hirkataa ta’uun isaa dabalaa dhufeera. Bara 1975tti, paatentii sadan U.S. keessatti kennaman keessaa giddu galeessaan barreeffamoota saayinsii tokko caqasameera; bara 1989tti kun gara giddu galeessaan paatentii tokkoof caqasa tokkootti ol guddate. Giddugaleessi kun paatentii indaastirii qorichaa, keemistiriifi elektirooniksii waliin walqabatee jiruun gara oliitti kan jal’ate ture. Xiinxalli bara 2021 akka agarsiisutti paatentoonni argannoo saayinsii irratti hundaa’an giddu galeessaan %26 paatentoota saayinsii irratti hin hundoofne walqixa ta’an caalaa gatii guddaa qabu