Kalaqni qunnamtii raadiyoo waggoota kurnan hedduudhaaf bu’uura ti’oorii hundeessuun, qorannoo yaalii dambalii raadiyoo, fi guddina injinariingii fi teeknikaa dabarsuu fi adda baasuu isaanii wajjin walqabatee ture. Guddinni kun Guglielmo Marconi dambalii raadiyoo gara sirna qunnamtii wayaa malee akka jijjiiru isa dandeessiseera.
Yaadni sibiilli telegiraafii elektirikii barbaachisu dhabamsiisuu danda’a, telegiraafii wayaa malee uumuu danda’a jedhu, qunnamtiin raadiyoo irratti hundaa’e osoo hin hundeeffamin dura yeroo muraasaaf ture. Kalaqtoonni sirnoota dabarsuu elektirikii, induksii elektiromaagneetikii ykn yaadota ti’oorii biroo irratti hundaa’an ijaaruuf yaalan. Kalaqtoonni/yaalii kan godhan hedduun taatee dambalii raadiyoo osoo jiraachuun isaa hin mirkanaa’iin dura isaan mudataniiru; yeroo sanatti elektiromaagneetikii induksii jedhamee barreeffamee ture.
Argannoon dambalii elektiromaagneetikii, dambalii raadiyoo dabalatee, Heinrich Rudolf Hertz bara 1880moota keessa erga guddina ti’oorii walitti dhufeenya elektirikii fi maagneetii gidduu jiru irratti jalqaba bara 1800moota keessa jalqabee booda ture. Hojiin kun yaada raadiyaashiniin elektiromaagneetikii bara 1873tti Jeems Kilaark Maaksiwel qopheesseen kan xumurame yoo ta’u, Hertz yaaliidhaan agarsiiseera. Hertz dambalii elektiromaagneetikii gatii qabatamaa xiqqaa akka qabutti ilaale. Yaalii kan godhan biroo kan akka Oliivar Loojii fi Jaagaadish Chaandraa Boos amaloota fiizikaalaa dambalii elektiromaagneetikii qoratanii, meeshaalee elektirikii fi malawwan dabarsuu fi adda baasuu dambalii elektiromaagneetikii fooyyessuu danda’an hojjetaniiru. Garuu sirna qunnamtii dambalii elektiromaagneetikii irratti hundaa’e hojjechuun faayidaa akka qabu hin argine fakkaata.
Walakkeessa bara 1890moota keessa tooftaalee fiizisistoonni dambalii elektiromaagneetikii qorachuuf itti fayyadamaa turan irratti hundaa’uun Guglielmo Marconi meeshaa jalqabaa qunnamtii raadiyoo fageenya dheeraa hojjete.Mudde 23 bara 1900 kalaqaan Ameerikaa dhalataa Kanaadaa Reginald A. Fessenden nama jalqabaa sagalee (bilbila wayaa malee) karaa dambalii elektiromaagneetikii ergee, milkaa’inaan dabarsuu ta’e fageenya gara kiiloo meetira 1.6,) fi waggaa jaha booda jala bultii ayyaana masqalaa bara 1906tti nama jalqabaa tamsaasa waayirii malee ummataaf ta’e.
Bara 1910tti sirnoonni wayaalasii adda addaa kun “raadiyoo” jedhamanii waamamuu jalqaban.