Amfibiyaanonni miseensota gita Amfibiyaa ti. Kanneen lubbuun jiran hantuuta (toads dabalatee), salamander (newts dabalatee) fi caecilians dha. Isaanis lafee dugdaa miila afur kan qaban yoo ta’u dhiiga qabbanaawaa kan qabanidha.

Amfibiyaanonni hanqaaquu isaanii bishaan keessa kan kaaʼan siʼa taʼu, yeroo baayʼee immoo koonyaa foomii keessa kaaʼu. Erga baala baafatanii booda qamalee yoo ta’an, isaanis bishaan keessa kan jiraataniifi gilgaala kan qabanidha. Tadpoles adeemsa meetaamoorfoosii jedhamu keessatti gara ga’eessotaatti jijjiiramu. Yeroo ga’eessota ta’an, somba bakka gingilchaa, fi miila hafuura baafachuu danda’an qabu. Amfibiyaanonni ga’eessonnis gogaa isaanii oksijiinii fudhachuuf kan fayyadamu yoo ta’u, gosoonni salamander tokko tokko somba hin qaban.

Amfibiyaanonni jalqabaa qurxummii lobe-finned kan fins miila fakkaatu kan dijiitii qabu irraa kan guddatan Devonian keessatti. Jala galaanaa irra sardamuu dandaʼu turan. Tokko tokko yeroo kuufamni margaa Deevooniyaa keessa jiru kan dhaabbataa taʼe oksijiinii xiqqaa taʼetti qilleensa akka hafuura baafatan gargaaruuf somba jalqabaa horataniiru. Akkasumas, yoo barbaachisaa taʼe, qoochoo isaanii isa cimaatti fayyadamuun bishaan keessaa baʼanii lafa gogaa irratti of ol kaasuu dandaʼu turan.

Waggoota miliyoona kudhaniin lakkaa’amaniif, bara Kaarbooniifeeroosii fi jalqaba Permiyaanii, amfibiyaan lafa irratti bineensota adamsitoota olaanaa turan, keessumaa sirna lageen tiroopikaalaa gadi fagoo keessatti. Haala goggogaa ta’e keessatti bu’a qabeessa kan hin taane yoo ta’u, abbootiin hoosistootaa fi reptiles (Sinaapsids fi Sauropsids) suuta suutaan lafa kana fudhatan. Hanqaaquu cleidoic kan qola jabaa qabuu fi bishaan keessaa kaa’amuu danda’u ni kaa’u turan. Amfibiyaanonni gurguddoon jalqabaa irra caalaan isaanii bara Tiyaasikii keessa ni badan; muraasni isaanii hanga Lower Cretaceous tti lubbuun hafan.

Har’a amfibiyaanonni lubbuun jiran Lissamphibiyaa qofa. Isaan keessaa Anura (saree fi saree), Caudata (salamanders fi newts) fi Gymnophiona (caecilians) kan jedhamanidha. Hundi isaanii baay’ee xiqqaadha, hoosistoota ykn reptiles wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu. Addunyaa kanarraa hantuutni fi lafee dugdaa xiqqaan hantuuta Niiw Giinii (Paedophryne amauensis) dha. Amfibiyaan guddaan Chaayinaa salamander (Andrias davidianus) jedhamudha.

Amfibiyaan Antaarktikaa irraa kan hafe addunyaa kana bakka hundatti kan argaman yoo ta’u, gosoota adda addaa gara 5,565 ta’an jiru: isaan keessaa %88 Anura keessa jiru. Lakkoofsa gosootaatiin, bakka jireenyaa xiqqaa qabaatanis, hoosistoota caalaa milkaa’oo dha. Haa ta’u malee, baay’inni bineensota bishaan keessa jiraatan addunyaa guutuutti hir’achaa akka dhufe himama. Kanaaf kunuunsi yaaddoo guddaadha.