Ammayyeessuun ikoloojii mana barumsaa yaada mootummaanis ta’e gabaan naannoo eeguuf waliin hojjechuu akka danda’u falmudha. Waggoota kurnan darban keessatti sadarkaa idil-addunyaatti hayyootaa fi qaamolee imaammata baasan biratti xiyyeeffannoo guddaa argateera. Innis mala xiinxala akkasumas tarsiimoo imaammataa fi haasaa naannoo ti (Hajer, 1995).

Ka’umsaa fi qaamolee ijoo

Ammayyeessuun ikoloojii jalqaba bara 1980moota keessa garee hayyoota Yunivarsiitii Bilisaa fi Giddugala Qorannoo Saayinsii Hawaasaa Barliin keessatti argamu keessatti kan uumame yoo ta’u, isaan keessaa Jooseef Huber, Maartiin Jänicke [de] fi Udo E. Simonis [de] ni argamu. Barreessitoonni adda addaa yeroo sanatti yaada walfakkaataa hordofaa turan, fkn. Artar H. Roosenfeeldii, Amoorii Looviins, Doonaald Huisingh, Reenee Keemp ykn Ernst Ulrich von Weizsäcker. Gumaacha guddaa dabalataa kan godhan Arthur P.J. Mol, Gert Spaargaren fi David A Sonnenfeld (Mol fi Sonnenfeld, 2000; Mol, 2001).

Tilmaamni bu’uuraa ammayyeessuun ikoloojii tokko guddina dinagdee fi misooma industirii naannoo irra deebiin madaqsuu wajjin wal qabata. Bu’uura dantaa ofii ifa ta’een dinagdee fi ikoloojiin haala mijataa ta’een walitti makamuu danda’a: Oomishtummaa naannoo, i.e. itti fayyadama oomishaa qabeenya uumamaa fi miidiyaalee naannoo (qilleensa, bishaan, biyyee, sirna ikoo), haala oomishtummaa humna namaa fi oomishtummaa kaappitaalaa madda guddinaa fi misooma gara fuula duraa ta’uu danda’a. Kunis gahumsa anniisaa fi qabeenya dabaluu akkasumas kalaqa oomishaa fi adeemsaa kan akka bulchiinsa naannoo fi bulchiinsa dhiyeessii itti fufiinsa qabu, teeknooloojii qulqulluu, bakka bu’iinsa wantoota balaafamaa gaarii, fi dizaayinii oomishaa naannoo kan dabalatudha. Kalaqni hundee qabu dameewwan kanneen irratti baay’ina jijjiirraa qabeenyaafi gadi lakkifamuu hir’isuu qofa osoo hin taane, qulqullina ykn caasaa meetaabolii industirii jijjiiruu danda’a. Jijjiirama waliinii dhala namaa fi uumama keessatti, akkasumas dandeettii baattuu naannoo fooyyessuuf, ammayyeessuun ikoloojii ilmaan namootaa gahee cimaa akka qabaatan kan kennu yoo ta’u, kunis kunuunsa uumamaa waliin waldhabdee uumuu danda’a.

Bal’ina ammayyeessuun ikoloojii irratti hubannoon adda addaa ni jira – waa’ee guddina teekno-industirii fi gama imaammataa fi dinagdee kanaan walqabatan qofa ta’uu isaa, akkasumas hammam gama aadaa (ammayyeessummaa ikoloojii sammuu, kallattii gatii, ilaalcha, amala fi akkaataa jireenyaa) illee kan hammatudha. Haaluma walfakkaatuun, ammayyeessuun ikoloojii irra caalaa mootummaa, ykn gabaa fi abbootii qabeenyaa, ykn hawaasa siivikii, ykn bulchiinsa sadarkaa hedduu gosa tokko tokko kan sadan walitti makuun irratti hirkatanii jiraachuu barbaachisa jechuun heddummina tokko tokko ni jira. Hayyoonni tokko tokko ifatti yaada ammayyeessuun waliigalaa akkasumas yaada sirna addunyaa Maarkisistii hin taane kan eeru yoo ta’u, kaan immoo hin eerru.

Dhumarratti garuu, ammayyeessuun ikoloojii jijjiirama caasaa kalaqaa fiduu akka qabu hubannoon waliigalaa jira. Egaa qorannoon amma ammallee kalaqa naannoo, ykn kalaqa ikoo, fi wal-tapha qaamolee hawaasaa adda addaa (saayinsii, dinagdee, dhaabbataa, seeraa, siyaasaa, aadaa) kalaqa akkasii guddisan ykn gufachiisan irratti xiyyeeffata (Klemmer et al., 1999; Huber, 2004; Weber and Hemmelskamp, ​​2005; Olsthoorn and Wieczorek, 2006).

Ammayyeessuun ikoloojii mala ollaa, wal-irratti wal-caaluun amala hedduu qooddata. Kanneen barbaachisoo ta’an keessaa

• yaad-rimee misooma itti fufiinsa qabu
• mala meetaabolii industirii (Ayres fi Simonis, 1994) .
• yaad-rimee ikoloojii industirii (Socolow, 1994) .