Antaarktikaan lafa irraa gara kibbaatti kan argamtuu fi ardii namoota xiqqaa qabdudha. Innis Pool Kibbaa irratti argama. Guutummaatti jechuun ni danda’ama gara kibba Geengoo Antaarktikaatti argama. Naannoo Antaarktikaa Galaana Kibbaa jira. Ardii bal’inaan Eeshiyaa, Afrikaa, Ameerikaa Kaabaa, fi Ameerikaa Kibbaatti aanee sadarkaa 5ffaa irratti argamti.Antaarktikaa gara %99 bubbeedhaan uwwifameera. Bubbeen kun yoo xiqqaate furdina kiiloo meetira 1.6 (maayilii 1.0) qaba.

Antaarktikaan ardii qorraa, goggogaa fi qilleensi itti baay’atudha. Akkasumas, giddu galeessaan, ardiilee hunda keessaa isa ol aanaadha. Antaarktikaan akka gammoojjiitti ilaalamti. Addunyaa kanarraa gammoojjii guddaa fi qabbanaa’aa dha. Waggaatti naannoo galaanaatti rooba mm 200 (inchii 8) qofa kan qabu yoo ta’u, biyya keessaa ammoo baayyee xiqqaadha. Namni kamiyyuu Antaarktikaa keessa dhaabbataadhaan jiraatu hin jiru. Haa ta’u malee, namoonni gara 1,000 hanga 5,000 ta’an waggaa guutuu buufataalee saayinsii Antaarktikaa keessa jiraatu. Biqiltootaa fi bineensonni qorra keessa jiraachuu danda’an qofatu achi jiraata. Bineensonni kunneenis peenguwaanii, siil, nemaatoodii, tardigrade fi mites kan jedhamanidha. Jireenyi biqiltootaa margaa fi biqiltuuwwan tokko tokko, algee, lichen, fangasii fi baakteeriyaa of keessatti qabata.

Ardii kana kan jalqaba poolaarii arguun bara 1820. Antaarktikaan jaarraa 19ffaa hafeef irra caalaa dagatamtee turte. Kunis naannoo diinummaa ajaa’ibaa, qabeenya muraasaa fi adda baafamuu ishee irraa kan ka’e ture. Maqaa Antaarktikaa akka maqaa ardiitti yeroo jalqabaaf ofiisaatiin bara 1890moota keessa itti fayyadame ogeessa kaartaa Iskootilaandii Joon Joorji Bartolomew akka fayyadame himama.

Waliigalteen Antaarktikaa bara 1959 biyyoota 21n mallattaa’e. Ergasii biyyoonni hedduun waliigaltee kana mallatteessaniiru. Hanga ammaatti biyyoonni 46 waliigaltee kana mallatteessaniiru. Waliigaltichi sochiin waraanaa fi albuuda albuuda baasuun faallaa seeraa ta’uu labsa. Haa ta’u malee qorannoo saayinsii ni deeggara. Ozoonii ardii kanaas ni gargaara. Saayintistoonni saboota adda addaa fi fedhii adda addaa irraa dhufan 4,000 ol ta’an waliin yaalii yaalu