Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
Deebisaa: Namni dhiiraa ka intala fuudhuuf barbaaduu fi intaltis tan heerumuu barbaaddu wal laallachuun islaamummaa keessatti halaali. Haadhaa fi abbaan intala tiyya laaluun hin ta’u jedhanii yoo dhoorkan, wallaalummaa isaaniiti. Wal laallatiinsa jechuun garuu daangaa qaba. Hoteelaa fi kaafteeriyaa addaa keessa kophaa wajjiin deemanii bashannanuu, wajji waan haraam dalaguu miti. Wal laallatiinsa yoo jedhamu waan daqiiqaa...
رَبَّنَا وَٱجۡعَلۡنَا مُسۡلِمَيۡنِ لَكَ وَمِن ذُرِّيَّتِنَآ أُمَّةٗ مُّسۡلِمَةٗ لَّكَ وَأَرِنَا مَنَاسِكَنَا وَتُبۡ عَلَيۡنَآۖ إِنَّكَ أَنتَ ٱلتَّوَّابُ ٱلرَّحِيمُ “Gooftaa keenya! Nu lamaanuu siif ajajamoo nu taasisi; sanyii keenya irraas ummata Siif ajajamtoota (taasisi), Manaasika’ keenyas (sirnoota hajjiifi umraah) nutti agarsiisi, Tawbaa keenyas nurraa qeebali, Dhugumatti, Ati Situ akkaan tawbaa qeebalaa, akkaan rahmata godhaadha. رَبَّنَا وَٱبۡعَثۡ فِيهِمۡ...
Gaafa 2-4 June 2025tti, Kutaan Nyaataa fi Nageenya Nyaataa Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO) Guyyaa Nageenya Nyaataa Addunyaa bara 2025 sababeeffachuu fi mata duree duula bara kanaa: Nageenya nyaataa: saayinsii hojiidhaan qorachuuf marii Fayyaa WHO Nageenya Nyaataa irratti qopheessaa jira. Weebinaaroonni sadii walduraa duubaan gaggeeffaman kun akkaataa saayinsii nageenya nyaataa irratti guddina akka oofu kan ibsu...
June 2025tti kan beellamame yoo ta’u, Siwiizarlaand Jeeneevaa irraa virtually akka tamsa’u WHOn Waltajjii Meeshaalee Yaalaa Addunyaa 5ffaa WHO kan Jenevaatti gaggeeffamu, bifa virtual ta’een, hirmaannaa dabaluu mirkaneessuuf kabajaan isin afeera. Meeshaaleen yaalaa teeknooloojiiwwan sakatta’uu, adda baasuu, yaaluu, salphisuu, gargaaruu fi sadarkaa eegumsa fayyaa hunda keessatti kan itti fayyadaman yoo ta’u, ta’us baay’een isaanii dhukkubsattoota...
Yaa’iin Fayyaa Addunyaa torbaatamii saddeetffaan (WHA78), walgahiin waggaa Biyyoota Miseensota Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO) Kibxata darbe xumurame, sababiin isaas hoggantoonni fayyaa bu’aa ba’ii bal’aa fi gamtaa addunyaa faarfatan. Yaa’ichi, qaama murtii olaanaa WHO, Caamsaa 19 hanga Caamsaa 27tti, mata duree “Fayyaaf Addunyaa Tokko” jedhuun walga’e. Biyyoonni miseensa ta’an naannoolee fayyaa hunda keessatti tilmaamaan qabxiilee fi...
Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO), Giddu-galli To’annoo fi Ittisa Dhukkuboota Afrikaa (Africa CDC), Inistiitiyuutii Roobart Kooch (RKI) fi mootummoonni Kanaadaa fi Yunaayitid Kingidam har’a Tumsa Nageenya Fayyaa Hordoffii Dhukkuboota Afrikaa Cimsuuf (HSPA) milkaa’aa ta’e biyyoota ardii kanaa torbaatti babal’isuu isaanii har’a beeksisaniiru. Afrikaan kutaalee addunyaa kamiyyuu caalaa weerarri dhukkubaa baay’eedha. Waggoota kurnan darban keessatti hordoffii dhukkuboota...
Guyyaa Tamboo Hin Qabne Addunyaa (WHO) guyyaa har’aa maxxansa haaraa eegaluun mootummoonni dargaggoota araadaa fi dhukkuba irraa eeguuf sigaaraa, kiisha, hookaa fi e-sigaaraa dabalatee mi’aa tamboo fi oomishaalee nikootiinii hunda hatattamaan akka dhorkan gaafatee jira. Mi’aan akka menthol, bubble gum fi cotton candy gara jabina tamboo fi oomishaalee nikootiinii haguugee oomishaalee summii qaban gara baala...
WHOn daa’imman RSV – vaayirasii siinsitii sirna hargansuu irraa eeguuf yaada kenna. Har’a Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) waraqaa ejjennoo isaa isa jalqabaa oomishaalee talaallii daa’imman vaayirasii sirna hargansuu (RSV) irraa eeguuf – sababa infekshinii sirna hargansuu gadii cimaa daa’immanii akka addunyaatti adda duree ta’e irratti maxxanseera. Waggaa waggaan RSVn addunyaa guutuutti daa’imman umuriin isaanii waggaa...
