Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
Gaafa 2-4 June 2025tti, Kutaan Nyaataa fi Nageenya Nyaataa Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO) Guyyaa Nageenya Nyaataa Addunyaa bara 2025 sababeeffachuu fi mata duree duula bara kanaa: Nageenya nyaataa: saayinsii hojiidhaan qorachuuf marii Fayyaa WHO Nageenya Nyaataa irratti qopheessaa jira. Weebinaaroonni sadii walduraa duubaan gaggeeffaman kun akkaataa saayinsii nageenya nyaataa irratti guddina akka oofu kan ibsu...
June 2025tti kan beellamame yoo ta’u, Siwiizarlaand Jeeneevaa irraa virtually akka tamsa’u WHOn Waltajjii Meeshaalee Yaalaa Addunyaa 5ffaa WHO kan Jenevaatti gaggeeffamu, bifa virtual ta’een, hirmaannaa dabaluu mirkaneessuuf kabajaan isin afeera. Meeshaaleen yaalaa teeknooloojiiwwan sakatta’uu, adda baasuu, yaaluu, salphisuu, gargaaruu fi sadarkaa eegumsa fayyaa hunda keessatti kan itti fayyadaman yoo ta’u, ta’us baay’een isaanii dhukkubsattoota...
Yaa’iin Fayyaa Addunyaa torbaatamii saddeetffaan (WHA78), walgahiin waggaa Biyyoota Miseensota Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO) Kibxata darbe xumurame, sababiin isaas hoggantoonni fayyaa bu’aa ba’ii bal’aa fi gamtaa addunyaa faarfatan. Yaa’ichi, qaama murtii olaanaa WHO, Caamsaa 19 hanga Caamsaa 27tti, mata duree “Fayyaaf Addunyaa Tokko” jedhuun walga’e. Biyyoonni miseensa ta’an naannoolee fayyaa hunda keessatti tilmaamaan qabxiilee fi...
Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO), Giddu-galli To’annoo fi Ittisa Dhukkuboota Afrikaa (Africa CDC), Inistiitiyuutii Roobart Kooch (RKI) fi mootummoonni Kanaadaa fi Yunaayitid Kingidam har’a Tumsa Nageenya Fayyaa Hordoffii Dhukkuboota Afrikaa Cimsuuf (HSPA) milkaa’aa ta’e biyyoota ardii kanaa torbaatti babal’isuu isaanii har’a beeksisaniiru. Afrikaan kutaalee addunyaa kamiyyuu caalaa weerarri dhukkubaa baay’eedha. Waggoota kurnan darban keessatti hordoffii dhukkuboota...
Guyyaa Tamboo Hin Qabne Addunyaa (WHO) guyyaa har’aa maxxansa haaraa eegaluun mootummoonni dargaggoota araadaa fi dhukkuba irraa eeguuf sigaaraa, kiisha, hookaa fi e-sigaaraa dabalatee mi’aa tamboo fi oomishaalee nikootiinii hunda hatattamaan akka dhorkan gaafatee jira. Mi’aan akka menthol, bubble gum fi cotton candy gara jabina tamboo fi oomishaalee nikootiinii haguugee oomishaalee summii qaban gara baala...
WHOn daa’imman RSV – vaayirasii siinsitii sirna hargansuu irraa eeguuf yaada kenna. Har’a Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) waraqaa ejjennoo isaa isa jalqabaa oomishaalee talaallii daa’imman vaayirasii sirna hargansuu (RSV) irraa eeguuf – sababa infekshinii sirna hargansuu gadii cimaa daa’immanii akka addunyaatti adda duree ta’e irratti maxxanseera. Waggaa waggaan RSVn addunyaa guutuutti daa’imman umuriin isaanii waggaa...
Ummanni keenna Aadaa godhatee Yeroo fuudhaa fi heerumni gahe, Dubartii takka heerumsiisuuf Gabbara gaafatan. Yoo gabbara kana kaffaluu dhabee died, Hukmii shari’aatti maaltu narra jira? Deebisaa: Yaa Jara keenna! Hukmii shari’aatii fi Aadaa wal keessa hin laaqinaa. Fuudhaa fi heerumni yeroo raawwatamu gabbara kaffali, waan Haadhaa fi Abbaa, Eessumaa, Adeeraa, Adaadaa, dabalatee kana fidii san fidii wanti jedhamu...
Deebisaa: Nikaahni waan taphaa osoo hin taane waan akkaan jabaadha. Kanaafuu xiqqeenyaa fi guddina yookaan qabeenyaa fi hiyyummaadhaan adda hin baafamu. Hukmii Shari’aa keessatti ijoollee xixiqqoo nikhaha hidhuun ni jira. Ragaan kanaa-Sahbtichi guddaan Abi Bakhri As-Siddiiq-Rabbiin dalagaa isaa gaggaarii irraa haa jaalatuu- intala isaa A’ishaa (RA) tan amata 6 ykn 7 jirtu nabii keenyaaf (SAW) nikhaha...