Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
mucaan takko akki jedhu ‘namni dhiiraa tokko irra deddeebiidhaan shahaadaa qabachuu barbaadaa masjiida na geessi’ naan jedha. Wayta an masjiida geessu ammoo ‘namni kun nama farshoo dhuguu waan taheef, nama hamaadha’ jedhanii ofirraa na deebisu. Yeroo biraatis namni kun natti deebi’ee, ‘Yoo Masjiida sanitti didan bakka birallee haa tahuu, na geessi islaamummaa qabachuu barbaada’ naan...
Qabrii bareechisuu fi kunuunsuun hin barbaachisu. Fakkeenyaaf waan akka Abaaboo keessa dhaabuu, mukkeenii fi wantoota garagaraatis keessatti dhaabuun barbaachisu. Shiekh Muhammad ibn Ibraahim ibn Aal ash-shiekh akkana jedhan, “qabrii bareechisuu fi keessatti biqiltoota dhaabuun, waan islaamummaan ajajjee miti. Wanti akkanaatis hin hayyamamu. Kun warra nasaaraa akkeessuutu keessa jira. Warri kiristaanaa qabrii isaanii bakka bashannanaa...
Ihsaan sadarkaa olaanaa amantii Islaamaati. Hiikni isaa kan Nabi keenya jaallatamaan Muhammad (SAW) ibse: “Rabbiin akka waan ijaan isa argitutti gabbaruu keeti, yoo isa hin arginellee inni immoo na arga jettee isa sodaatuufii gabbaruu keeti”. Yaad-rimeen Arkaana Ihsaana Islaamummaa keessattis Muslimni rokko nama itti gaafatamummaa qabuudha, waan dalagu tokko haala gaariin fuula Rabbiitiif qofa...
“Arkaan al-Imaan” jechi Arabiffa yoo ta’u, Afaan oromootiin “Utubaawwan Amantii” jedhamee hiikama. Islaamummaa keessatti amantaa ykn qajeeltoowwan barbaachisoo Muslimni hundi itti cichuu qabu agarsiisa. Utubaaleen kunneen bu’uura amantaa Islaamaa ta’anii kan fudhataman yoo ta’u, Qur’aanaa fi Hadiisa (jechootaa fi gocha Nabi Muhammad) keessatti kan ibsamanidha. Utubaaleen amantii Islaamaa Jahan: Rabbitti (Tawhid) amanuu: Kunis...
1.Shahaada (Amantii) . Allah malee waaqni dhugaan gabbaramu akka hin jiree amanuufii Nabi Muhammad ergamaa Isaa (s.a.w) tahuu ragaa bahuu 2. Salaah (Salaata) . Salaanni nama Muslima hunda irratt bara jireenya isaa/isii guutuu guyyaatti si’a shan akka salaatamu beekanii salaatuu . 3. Zakaa (Sadaqaa) . Gocha qabeenya Muslimaa keessaa 2.5 waggaa waggaan namoota rakkataniif kennuu....
Biyyoota ja’an keessaa shan keessatti harki caalaan isaanii yeroo ammaa Islaamummaan jireenya siyaasaa biyya isaanii keessatti gahee guddaa akka qabu dubbatu. Tuuniziyaa keessatti namoonni kudhan keessaa saddeet ol Islaamummaan siyaasa isaanii irratti dhiibbaa guddaa akka qabu amanu. Haaluma walfakkaatuun Masrii, Turkii, Paakistaan fi Libaanos keessatti kudhan keessaa jaha ol Islaamummaan siyaasa keessatti gahee guddaa qaba...
Biyyoota Musliimonni baay’inaan keessa jiraatan qorannoo kanarratti hirmaatan hedduun Islaamummaan siyaasa keessatti dhiibbaa guddaa akka qabaatu barbaadu. Paakistaan, Joordaan fi Masrii keessatti harki caalaan isaanii seerri isaanii Qur’aana cimsee hordofuu qaba jedhanii kan amanan yoo ta’u, Tuuniziyaa fi Turkii keessatti harki caalaan ykn heddumminni seerri isaanii yoo xiqqaate gatiiwwanii fi qajeeltoowwan Islaamaa hordofuu qaba jedhu....
Islaamummaan lubbuu Muslima hunda keessatti fedhii fi kutannoo badii fi badii hojjatoota qolachuu fi cunqursaa fi cunqursitoota loluu dhaaba. Muslimoonni warra dachee keessatti dadhaboo fi cunqurfamaniif akka qabsaa’an dhaamuun Qur’aanni akkana jedha: وَمَا لَكُمۡ لَا تُقَٰتِلُونَ فِي سَبِيلِ ٱللَّهِ وَٱلۡمُسۡتَضۡعَفِينَ مِنَ ٱلرِّجَالِ وَٱلنِّسَآءِ وَٱلۡوِلۡدَٰنِ ٱلَّذِينَ يَقُولُونَ رَبَّنَآ أَخۡرِجۡنَا مِنۡ هَٰذِهِ ٱلۡقَرۡيَةِ ٱلظَّالِمِ أَهۡلُهَا وَٱجۡعَل لَّنَا...
Gahee Dubartoonni Siyaasa Islaamaa Keessatti Siyaasa Islaamaa keessatti mata dureen barbaachisaan biraa gahee dubartootaati. Seenaafi duudhaa Islaamaa keessatti fakkeenyonni dubartoota ciccimoo fi dhiibbaa qaban baay’een yoo jiraatan iyyuu, hawaasa Musliimaa yeroo ammaa keessatti yeroo baay’ee dubartoonni marginalized ta’aniiru. Haa ta’u malee, dubartoonni har’a siyaasa Islaamaa keessatti gahee olaanaa taphachaa jiranis, dubartoota siyaasaa irraa kaasee hanga...
Islaamummaa Fi Dimokiraasii Falmii guddaa siyaasa Islaamaa marsee jiru keessaa tokko hariiroo Islaamummaa fi dimokiraasii gidduu jirudha. Hayyoonni tokko tokko Islaamummaan uumamaan dimokiraasii wajjin kan walsimu yoo ta’u, kaan ammoo lamaan isaanii bu’uuraan wal hin simne jedhu. Namoonni Islaamummaa fi dimokiraasiin walsima jedhanii falman yeroo baayyee fakkeenyota akka dimokiraasii Indooneezhiyaa fi Turkii kan agarsiisan yoo...
