Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
Koleeraan (/ˈkɒlərə/) gosoota baakteeriyaa Vibrio cholerae tokko tokkoon garaacha xiqqaa keessatti infekshiniidha. Mallattoon dhukkuba kanaa tokkollee kan hin jirre, hamma salphaa, hanga cimaa ta’uu danda’a. Mallattoon inni beekamaan garaacha bishaanii baay’ee guyyoota muraasaaf turuudha. Garaa kaasaa fi maashaaleen dhiita’anis uumamuu danda’a. Garaan baay’ee cimaa ta’uu waan danda’uuf sa’aatii muraasa keessatti bishaan qaama keessaa hir’achuu fi...
Jechi dhukkuba daa’immanii jedhu dhukkuba umurii waggaa 18 ykn 21 osoo hin guutin qabamee ykn mallattoo isaa mul’atu agarsiisa. Dhukkuboonni kunneen hedduun isaaniis namoota ga’eessotaan qabamuu danda’u. Dhukkuboonni daa’immanii tokko tokko kanneen akka: Dhukkuboota daa’imman da’umsa boodaa fi daa’imman waggaa shan gadii Dhukkuba ijaa gonococcal neonatorum jedhamu Odeeffannoo dabalataa: Infeekshinii daa’immanii Infeekshinii kaandidaa albikaansii Infeekshinii...
Kan armaan gadii tarree gosoota kaansariiti. Kaansariin garee dhukkuboota baay’inni seelotaa haala hin baramneen dabaluu kan of keessaa qabu yoo ta’u, kutaalee qaamaa biroo weeraruu ykn babal’achuu danda’a. Tuumorri ykn citaan hundi kaansarii miti; benign tumors gara kutaalee qaamaa birootti waan hin babal’anneef akka kaansariitti hin ramadamu.Kaansariiwwan adda addaa beekaman 100 ol ta’an kan nama...
Barreeffamni kun tarree dhukkuboota ofirraa ittisuu qaamaa (autoimmune diseases) ni kenna. Haalli kunniin, sirni ittisa qaamaa dogoggoraan seelii ofii isaa irratti haleelu, qaamolee fi sirnoota qaama keessa jiran adda addaa irratti dhiibbaa qaba. Tokkoon tokkoon jeequmsaa qaama jalqabaa ykn kutaa qaamaa inni miidhu fi autoantibodies kanaan walqabatan kanneen akkaataa idileetti namoota dhibee kanaan adda baafaman...
kanniisni kun dhangala’aa gosa adda addaa ofitti fudhata daraaraa fi firii godhachuun qaama isaa keessaa damma uuma, . kan seelii isaa kan waxii keessatti kuufatu. Lama lama qofa kan jaarraa hedduu dura ilmaan namootaa damma sana beekuu dandaʼaniiru garaa beeyladaa irraa dhufa. Garuu dhugaan kun ture kan Qur’aana keessatti caqafame waggaa 1,400 dura kan keeyyata...
Gaaffii: Nama tokkon wal jaalannee wal heerumna jennee warra kiyyattillee dhaamee, akka nikaaha na gootan jedhee dhaamsa bira kaayyadhe. Garuu jala deemee eega isaa qoradheen boodatti akka nama kijibaa ta’eef akka dhalaa biraa wajjiin kijibee jiruufii akka badii adda addaa qabu itti dhaqqabee waan sanirraa uf duuba deebi’e. uf duuba deebi’uu kiyya kanatti maaltu narra...
Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti Hoggantuu Sagantaa Dhabamsiisuu Onchocerciasis Addunyaa ta’uun, Dr Maria Rebollo qabsoo jaamummaa lagaa qajeelchuuf gargaaraa jiru. Niijar Afrikaa keessatti biyya jalqabaa WHOn dhibee kana dhabamsiisuu ishee mirkaneesse ta’uu ishee beeksisuun, biyyoonni biroo akkamitti tarkaanfii Niijar hordofuu akka danda’an ibsiteetti. Gaaffii fi deebii Jumana Farouky Waggaa 50 dura, balaliʼaan xinnoo tokko gandoota Niijer keessa...
Rakkoon qilleensaa akkuma hammaataa dhufeen dhiibbaan inni fayyaa keenya irratti qabus hammaataa dhufeera. Gabaasni haaraan WHO baase tarkaanfiin hatattamaa akka barbaachisu ibsa. Gabaasa kana keessaa wantoota keenya kanneen gurguddoo ta’an shan tarreessina. Rakkoon qilleensaa akkuma hammaataa dhufeen dhiibbaan inni fayyaa keenya irratti qabus hammaataa dhufeera. Gabaasni haaraan WHOn baase tarkaanfiin hatattamaa akka barbaachisu ibsa. Gabaasa...
Bara darbe namoonni dhukkuba dengue qabamuu isaanii gabaafame sadarkaa olaanaa irra ga’uu isaatiin — biyyoonni tokko tokkos ganna kana deebi’anii saffisa sodaachisaa ni argu jedhamee eegama – saayintistoonni hoomaa awwaannisaa baakteeriyaadhaan qabame fayyadamuun tamsa’ina dhukkubichaa saffisiisaa jiru. Jumaana Faaruukiitiin Awwaannisni kun uumama addunyaa kanarraa lubbuu namaa galaafatu ta’uun kan beekamu yoo ta’u, dhukkuboota bineensota biroo...
Agarsiisa tokkummaa kanaan dura hin argamneen, ogeeyyiin fayyaa, dhukkubsattoonni, leelliftoonni, bakka bu’oonni dhaabbilee hawaasa siivikii fi namoonni dhuunfaa miliyoona 47 ol ta’an faalama qilleensaa hir’isuu fi fayyaa namootaa dhiibbaa hamaa irraa eeguuf tarkaanfii hatattamaa akka fudhatamu waamicha sagalee guddaa qabu mallatteessaniiru. Faalamni qilleensaa balaa naannoo fayyaa namaa irratti miidhaa guddaa geessisan keessaa isa tokko yoo...
