Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
وَٱلۡخَيۡلَ وَٱلۡبِغَالَ وَٱلۡحَمِيرَ لِتَرۡكَبُوهَا وَزِينَةٗۚ وَيَخۡلُقُ مَا لَا تَعۡلَمُونَ Farda, gaangewwaniifi harrootas akka yaabbattaniifi miidhaginaaf jecha (isiniif uume), Wantoota isin hin beeknes ni uuma. Suuraa An-Nahl 16:- 8 wantoonni ilmi namaa dur hin beekne kan uumaman sun maal faadha ? Obbolaan Raayit, Orville Wright (Hagayya 19, 1871 – Guraandhala 30, 1948) fi Wilbur Wright (Ebla...
Roobart “Bob” Melancton Metcalfe (Ebla 7, 1946 dhalate) injinarii fi abbootii qabeenyaa Ameerikaa yoo ta’u, bara 1970moota keessa guddina interneetii keessatti gumaacha godheera. Inni Ethernet waliin kalaqee, 3Com waliin hundeesse, akkasumas seera Metcalfe kan bu’aa networkii telekoomii ibsu boce. Metcalfe bara 1990moota keessa intarneetiin akka badu tilmaamuun dabalatee tilmaama hedduu kan dhugoomu hin dandeenyes taasiseera....
Chaarlis Baabaaj KH FRS (/ˈbæbɪdʒ/; 26 Mudde 1791 – 18 Waxabajjii 1871) nama Ingilizii poliimaat ture. Ogeessa herregaa, falaasama, kalaqaa fi makaanikaal injinarii kan ta’e Babbage yaad-rimee kompiitara sagantaa dijitaalaa ta’e kaase. Babbage namoota tokko tokko biratti akka “abbaa kompiitaraa”tti ilaalama. Kompitara makaanikaa jalqabaa, motora garaagarummaa, kan dhuma irratti dizaayinoota elektirooniksii walxaxaa ta’an uumuun isaa...
Aleeksaandar Giraaham Beel (/ˈɡreɪ.əm/ I; dhalate Aleeksaandar Beel; Amajjii 3, 1847 – Hagayya 2, 1922) dhalataa Iskootilaandii [N 1] lammii Kanaadaa-Ameerikaa kalaqaa, saayintistii fi injinarii yoo ta’u, bilbila qabatamaa jalqabaa paatentii kennuu isaatiin galata guddaa qaba. Akkasumas bara 1885tti dhaabbata bilbilaa fi telegiraafii Ameerikaa (AT&T) waliin hundeesse. Abbaan Beel, akaakayyuun isaa fi obboleessi isaa hundi...
Jireenya keenya keessatti gaheen giddugaleessaa teknooloojiin qabu yaaddoo fi duubatti deebi’uu uumeera. Duubatti deebi’iinsi teeknooloojii irratti godhamu sochii walfakkaatu kan hin taanee fi ilaalcha adda addaa hedduu kan hammatedha. Fincilli teknooloojii irratti ka’e inni jalqabaa beekamaan Luddismii yoo ta’u, kunis oomisha huccuu keessatti otoomaatikii jalqabaa irratti duubatti deebi’uu ture. Otoomaatikii hojjechuun hojjettoota muraasni akka barbaachisan...
Utoopiyaanizimii teeknooloojii jechuun guddinni teeknooloojii gaarummaa naamusaa ta’uu isaa kan agarsiisu yoo ta’u, kunis utoophiyaa fiduu danda’a, fiduus qaba, jechuunis hawaasa seerotni, mootummoonni fi haalli hawaasummaa fedhii lammiilee isaa hundaaf tajaajiludha. Fakkeenyonni galmoota teekno-utoopiyaa dinagdee hanqina boodaa, dheerina jireenyaa, sammuu olkaa’uu, kiriyoniksii, fi uumamuu supparintelligence namtolchee kan dabalatudha. Sochiiwwan gurguddoon teekno-utopian transhumanism fi singularitarianism kan...
Teeknooloojiiwwan haaraa uumaman teeknooloojiiwwan asoosama ta’anii fi guddinni isaanii ykn hojiirra oolmaan isaanii qabatamaan ammallee baay’inaan kan hin dhugoomnedha. Isaanis naannoo teeknooloojii, baayooteknooloojii, roobootii, maxxansaa 3D fi bilookicheenii kan dabalatudha. Bara 2005tti, hayyuun gara fuula duraa Reey Kurzweil warraaqsi teeknooloojii itti aanu guddina jeneetiksii, naannoo teeknooloojii fi roobootii irratti kan hundaa’u yoo ta’u, teeknooloojiiwwan sadan...
Naamusni teeknooloojii damee xiqqaa naamusaa ogummaawwan adda addaa kan ta’ee fi dhiibbaa naamusa teeknooloojiin qabu xiinxaluu fi dhiibbaa hamaa teeknooloojiiwwan haaraa irraan ga’uu danda’u karaalee itti salphisan qoratudha. Dhimmoonni naamusaa bal’aan teeknooloojii irratti kan naanna’an yoo ta’u, xiyyeeffannoo addaa ogeessota teeknooloojiin hojjetan irratti dhiibbaa geessisan irraa kaasee hanga dhimmoota hawaasummaa, naamusaa fi seeraa bal’aa gahee...
Falaasamni teeknooloojii damee falaasama “shaakala meeshaalee dizaayinii fi uumuu”, fi “maalummaa wantoota akkasitti uumaman” qoratudha.Jaarraa lamaan darban keessatti akka barnoota tokkootti kan mul’ate yoo ta’u, bara 1970moota irraa eegalee “baay’ee guddaa” guddateera. Falaasamni saayinsii namaa kan teeknooloojii “hiika teeknooloojiin hawaasaa fi aadaa irratti qabu, fi dhiibbaa inni qabu” ilaallata. Jalqaba irratti teknooloojiin akka dheerina orgaanizimii...
Teekno-progressivism, ykn tech-progressivism, ejjennoo jijjiirama teeknooloojii fi jijjiirama hawaasummaa walitti dhufeenyaaf deeggarsa cimaa taasisuudha. Guddinni teeknooloojii baasii, balaa fi faayidaan isaanii hundi qooda fudhattoota qabatamaa guddina sanaaf haqaan akka qoodaman mirkaneessuuf qaamolee dimokiraatawaa fi itti gaafatamummaa seera qabeessa ta’aniin yeroo qajeelfamu gadi fageenyaan humneessuu fi bilisa kan baasu ta’uu akka danda’u falmu. [madda ofumaan maxxansee?]...
