Faalamni qilleensaa naannoo mana keessaa ykn alaa keemikaala, fiizikaalaa ykn baayoloojii amala uumamaa qilleensaa fooyyessa kamiinuu faaluudha.

Meeshaaleen gubaa manaa, konkolaattonni mootoraa, dhaabbileen industirii fi ibiddi bosona madda faalama qilleensaa barame dha. Faalamtoonni fayyaa hawaasaa guddaa yaaddoo ta’an, xixiqqoo, kaarboon monoksaayidii, ozoonii, naayitiroojiinii daayi’oksaayidii fi salfar daayi’oksaayidii kan dabalatudha. Faalamni qilleensaa alaa fi mana keessaa dhukkuboota sirna hargansuu fi kanneen biroo kan fidu yoo ta’u, madda dhukkubbii fi du’aa barbaachisaa dha.

Ragaan WHO akka agarsiisutti ummanni addunyaa hundi jechuun ni danda’ama (%99) qilleensa daangaa qajeelfama WHO ol ta’ee fi faalama baay’ee of keessaa qabu kan hafuura baafatu yoo ta’u, biyyoonni galii gadi aanaa fi giddu galeessaa qaban saaxilamummaa olaanaadhaan rakkatu.

Qulqullinni qilleensaa haala qilleensaa fi sirna ikoo lafaa addunyaa waliin walitti hidhata guddaa qaba. Konkolaachiftoonni faalama qilleensaa (i.e. gubachuu boba’aa fosiilii) hedduun isaaniis madda gaasiiwwan manaa gadi lakkifamuudha. Kanaafuu, imaammattoonni faalama qilleensaa hir’isan haala qilleensaa fi fayyaa lamaan isaaniif tooftaa mo’ataa mo’ataa ta’e kan dhiyeessan yoo ta’u, ba’aa dhukkuba faalama qilleensaatiin walqabatee dhufu gadi buusu, akkasumas jijjiirama qilleensaa yeroo dhiyoo fi yeroo dheeraa salphisuuf gumaacha.