Qur’aanni kan bu’e saayintistiin muslimaa Ibnu Nafees marsaa dhiigaa osoo hin ibsin waggaa 600 dura fi waggaa 1,000 dura ture Wiliyaam Haarweey hubannoo kana gara addunyaa warra dhihaatti fide. Gara jaarraa kudha sadii dura qaamonni adeemsa of soorata akka argatan gochuuf garaacha keessatti maaltu akka ta’u beekamuu isaa dura xuuxamuu bullaa’insa nyaataa, keeyyanni Qur’aana tokko madda wantoota aannan uumuu, yaadota kanaan walsimuun ibseera.

Yaadota armaan olii ilaalchisee aayata Qur’aanaa hubachuuf, walnyaatinsi keemikaalaa garaacha keessatti akka uumamuu fi, achi irraa wantootni nyaata irraa baafaman sirna walxaxaa ta’een gara dhiigaatti akka darban beekuun barbaachisaa dha; yeroo tokko tokko karaa kaleetiin, uumama keemikaalaa isaanii irratti hundaa’uun. Dhiigni gara qaamolee qaamaa hundaatti kan geessu yoo ta’u, isaan keessaa kanneen aannan oomishan
ujummoolee harmaati.
Jecha salphaadhaan yoo ilaalle, wantootni tokko tokko qabiyyee garaachaa keessaa gara ujummoo dallaa garaachaa ofii isaatii seenanii, wantootni kun dhiigaan gara qaamolee adda addaatti geejjibamu.

Yaad-rimeen fiiziyoloojii kun guutummaatti dinqisiifamuu qaba yoo nuti keeyyatoota Qur’aanaa armaan gadii hubachuu fedha:

وَإِنَّ لَكُمۡ فِي ٱلۡأَنۡعَٰمِ لَعِبۡرَةٗۖ نُّسۡقِيكُم مِّمَّا فِي بُطُونِهَا وَلَكُمۡ فِيهَا مَنَٰفِعُ كَثِيرَةٞ وَمِنۡهَا تَأۡكُلُونَ