Ilbiisonni (insectum Laatiin irraa) heksaapoodii invertebrates gita Insecta ti. Isaan garee guddaa arthropod phylum keessaati. Ilbiisonni chitinous exoskeleton, qaama kutaa sadii qabu (mataa, garaa fi garaa), miila sadii kan walitti hidhame, ija walmakaa fi lamaan anteenaa qabu. Ilbiisonni garee bineensotaa baay’ee adda addaa yoo ta’an, gosootni miliyoona tokkoo ol ibsaman qabu; isaanis gosoota bineensotaa hunda keessaa walakkaa ol bakka bu’u.

Sirni narvii ilbiisotaa sammuu fi funyoo narvii garaa keessaa of keessaa qaba. Ilbiisonni baay’een isaanii hanqaaquu kaa’uudhaan wal horu. Ilbiisonni qilleensa kan hafuura baafatu sirna banaa lama lama ta’ee cinaacha isaanii irratti argamuun, tuuboo xixiqqoo qilleensa kallattiin gara tishuutti geessuun walqabateedha. Kanaaf dhiigni oksijiinii hin baatu; gartokkoon isaa ujummoolee keessatti kan argamu yoo ta’u, tokko tokko immoo hemocoel banaa keessatti naanna’a. Mul’anni ilbiisotaa irra caalaa ija isaanii walmakaa yoo ta’u, ocelli xixiqqoo dabalataa wajjin. Ilbiisonni baay’een dhaga’uu danda’u, qaamolee tiimpanaalii fayyadamuun, kunis miila ykn kutaalee qaamaa biroo irratti ta’uu danda’a. Miirri urgaa’uu isaanii karaa fudhatootaa yoo ta’u, yeroo baay’ee anteenaa fi kutaa afaanii irratti.

Ilbiisonni hundi jechuun ni danda’ama hanqaaquu irraa ni baqatu. Guddinni ilbiisotaa exoskeleton inelastic ta’een kan danqamu waan ta’eef guddinni walduraa duubaan molts of keessaa qaba. Sadarkaan bilchina hin qabne yeroo baay’ee caasaa, amala fi bakka jireenyaatiin ga’eessota irraa adda. Gareen meetaamoorfoosii sadarkaa afur keessa darban yeroo baay’ee puupa socho’uu hin dandeenye jechuun ni danda’ama. Ilbiisonni meetaamoorfoosii sadarkaa sadii keessa darban puupaa kan hin qabne yoo ta’u, sadarkaa niimfaa ga’eessota fakkaatu walitti aansuun guddatu. Hariiroon sadarkaa olaanaa ilbiisota kanaa ifa miti. Ilbiisonni fosiilii guddina guddaa qaban bara Paaliyoozooyik irraa kan argaman yoo ta’u, ilbiisota gurguddoo kanneen akka ‘dragonfly’ ta’an kanneen baallee isaanii seentimeetira 55 hanga 70 (inchii 22 hanga 28) ta’an dabalatee. Gareen ilbiisota baay’ee adda addaa ta’an biqiltoota daraaraa qaban waliin kan guddatan fakkaatu.

Ilbiisonni ga’eessota ta’an yeroo baay’ee deemuu fi balali’uudhaan socho’u; tokko tokko dambalii ni danda’u. Ilbiisonni lafee hin qabne qofa kan balali’uu humna itti fufiinsa qabu galmaan ga’uu danda’aniidha; balaliin ilbiisotaa yeroo tokko qofa guddate. Ilbiisonni baay’een yoo xiqqaate gartokkoon isaanii bishaan keessa kan jiraatan yoo ta’u, larvae gills qaban; gosoota tokko tokko keessatti ga’eessonnis bishaan keessa jiraatu. Gosoonni tokko tokko kan akka water striders bishaan gubbaa deemuu danda’u. Ilbiisonni irra caalaa kophaa kan jiraatan yoo ta’u, gariin garuu kan akka beeyladaa, hantuutaa fi qamalee hawaasummaa waan ta’aniif kolonii gurguddaa fi haala gaariin gurmaa’e keessa jiraatu. Kaan kan akka gurraa qamadii kunuunsa haadholii kan godhan yoo ta’u, hanqaaquu fi ilmoolee isaanii eegu. Ilbiisonni karaa adda addaa waliin wal qunnamuu danda’u. Awwaannisni dhiiraa fageenya guddaa irratti feeroomoonii qilxuuwwan dubaraa hubachuu danda’u. Gosoonni biroo sagaleedhaan walqunnamsiisu: kirikeetonni hiriyaa gaaʼelaa isaanii hawwachuufi dhiirota kaan ofirraa ariʼuuf baala isaanii walitti dhiqatu, ykn baallee isaanii walitti xuuxu. Lampyrid beetles ifa waliin wal qunnamu.

Ilmaan namootaa ilbiisota hedduu akka raammootti ilaalu, keessumaa kanneen midhaan miidhan, qoricha ilbiisotaa fi tooftaalee biroo fayyadamuun to’achuuf yaalu. Kaan ammoo paraasitii yoo ta’an, akka veektarii dhukkubootaatti hojjechuu danda’u. Ilbiisota poolineetaroonni biqiltoota daraaraa qaban hedduu akka wal hormaataniifi akkasumas sirna ikoo isaaniitiif barbaachisoo dha. Ilbiisonni hedduun akka bineensa ilbiisota raammootti ikoloojiidhaan faayidaa kan qaban yoo ta’u, muraasni isaanii ammoo kallattiin faayidaa dinagdee kan kennan ta’uu ibsameera. Keessattuu gosoonni lama dinagdeen barbaachisoo kan ta’an yoo ta’u, jaarraa hedduu dura mana keessatti kan jiraatan yoo ta’u: raammoon silkii silkii fi dammaaf beeylada damma. Ilbiisonni akka nyaataatti saboota addunyaa %80 keessatti, namoota tilmaamaan saba 3,000 ta’aniin nyaatamu. Sochiin namootaa heddummina lubbu qabeeyyii ilbiisota irratti dhiibbaa guddaa geessisaa jira.