Meeshaan maxxansaa meeshaa makaanikaa fuula inkii qabu kan meeshaa maxxansaa (kan akka waraqaa ykn huccuu) irratti boqote irratti dhiibbaa gochuudha, kanaanis inkii dabarsuudha. Innis mala maxxansaa duraanii kan huccuun, waraqaa ykn meeshaan biraa irra deddeebiin buruushiin ykn xuuxamee dabarsuu inkii galmaan ga’uu fi adeemsa sana saffisiisu irratti fooyya’iinsa guddaa agarsiise. Akkaataa idileetti barreeffamootaaf kan oolu, kalaqni fi babal’inni maashinii maxxansaa addunyaa irratti taateewwan dhiibbaa guddaa geessisan keessaa tokko ture.
Jarmanitti naannoo bara 1440tti, namni warqee hojjetu Joohaannes Gutenbarg, meeshaa maxxansaa gosa socho’u kalaqee Warraaqsa Maxxansaa jalqabe. Dizaayinii meeshaalee maxxansaa iskiriyuu jiran irratti kan hundaa’e, maashiniin maxxansaa gosa socho’aa Haaromsaa tokko guyyaa hojiitti hanga fuula 3,600 oomishuuf kan danda’u yoo ta’u, harkaan maxxansuudhaan afurtama, harkaan waraabuudhaan immoo muraasa. Bocni harkaa Gutenberg haaraa qophaa’e gosa sibiilaa socho’u baay’inaan sirritti fi saffisaan akka uumamu taasiseera. Kalaqni isaa lamaan, boca harkaa fi maashiniin maxxansaa gosa socho’aa, walitti makamuun baasii kitaabotaa fi sanadoota biroo Awurooppaa keessatti maxxansuuf bahu, keessumaa maxxansaa gabaabaa ta’eef baay’ee hir’iseera.
Maashiniin maxxansaa gosa socho’aa kun waggoota kurnan hedduu keessatti magaalota 200 ol biyyoota Awurooppaa kudhan keessatti argamanitti babal’ate. Bara 1500tti, manneen maxxansaa guutummaa Awurooppaa Dhihaatti hojiirra oolan jildii miliyoona 20 ol oomishanii turan. Jaarraa 16ffaatti, manneen maxxansaa fagootti babalʼachaa waan turaniif, oomishni isaanii dachaa kudhaniin dabalee tilmaama kooppii miliyoona 150 hanga 200 taʼeera. Maashiniin jalqabaa Hemisfeera Dhihaa keessatti Ispeenota Ispeen Haaraa keessatti bara 1539tti kan hundeeffame yoo ta’u,[6] walakkeessa jaarraa 17ffaatti, fedhiin Macaafa Qulqulluu fi barreeffamoota amantii biroo dabalaa dhufeef deebii kennuudhaan, walakkeessa jaarraa 17ffaatti, meeshaaleen maxxansaa jalqabaa Ameerikaa koloneeffattoota Biriteen ga’an. Hojiin pireesii dhaabbata maxxansaa wajjin walfakkaata ta’ee maqaa isaa meeshaa ibsaafi qunnamtii haaraa “pireesii” jedhamuuf liqeesse.
Maxxansi gosa makaanikaal socho’aa Awurooppaa keessatti bara Haaromsaa keessa babal’achuun isaa bara qunnamtii ummataa kan jalqabe yoo ta’u, kunis caasaa hawaasaa dhaabbataadhaan jijjiire. Odeeffannoo fi yaadonni daangeffamni hin daangeffamne daangaa darbee, Haaromsa keessatti ummata bal’aa booji’ee, aangoo aangawoota siyaasaa fi amantii balaadhaaf saaxilee ture. Dabalaan dubbisuu fi barreessuu cimaan kun monopolii elite dubbisuu fi barreessuu barnootaa fi barumsa irratti qaban cabsee gita giddu galeessaa guddachaa ture jabeesse. Guutummaa Awurooppaatti, of-beekumsi aadaa ummatoota ishee dabalaa dhufuun, proto-nationalism akka ka’uu fi guddina afaanota uummataa Awurooppaa saffisiise, kunis sadarkaa Laatiin akka lingua franca ta’uu ishee miidheera. Jaarraa 19ffaatti, meeshaan harkaan hojjetamu kan akkaataa Gutenbergiin hojjetamu, meeshaalee danfaadhaan hojjetan kan naanneffamaniin bakka buusuun isaa, sadarkaa industirii irratti maxxansuu akka dandaʼu godheera