Utoopiyaanizimii teeknooloojii

jechuun guddinni teeknooloojii gaarummaa naamusaa ta’uu isaa kan agarsiisu yoo ta’u, kunis utoophiyaa fiduu danda’a, fiduus qaba, jechuunis hawaasa seerotni, mootummoonni fi haalli hawaasummaa fedhii lammiilee isaa hundaaf tajaajiludha. Fakkeenyonni galmoota teekno-utoopiyaa dinagdee hanqina boodaa, dheerina jireenyaa, sammuu olkaa’uu, kiriyoniksii, fi uumamuu supparintelligence namtolchee kan dabalatudha. Sochiiwwan gurguddoon teekno-utopian transhumanism fi singularitarianism kan jedhamanidha.

Sochiin namaa jijjiirrachuu kun “jijjiirama itti fufiinsa qabu jireenyi namaa bifa namaa amma jiruun ala” karaa saayinsii fi teeknooloojii irratti kan hundaa’e yoo ta’u, “seera bu’uuraa fi gatiiwwan jireenya guddisan.” Sochiin kun jalqaba jaarraa 21ffaa keessa jaalala bal’aa argate.

Namoonni tokkummaa (singularritarians) maashiniin superintelligence “guddina teeknooloojii saffisiisa” tartiiba guddinaatiin “qaamolee sammuu qaban daran saffisaan ni uuma” jedhanii amanu, kunis saffisa jijjiirama hawaasaa fi teeknooloojii nuuf “hubachuu hin dandeenye” ​​fiduu danda’a. Horizon taatee kun technological singularity jedhamuun beekama.

Namoonni gurguddoon teekno-utopianism keessaa Ray Kurzweil fi Nick Bostrom ni argamu. Teekno-utopianism namoota tarkaanfataa, amantii fi konsarvaatiivii yaada qaban irraa faaruu fi qeeqa hawwateera.