Waqtiin jechuun jijjiirama haala qilleensaa, ikoloojii fi baay’ina sa’aatii ifa guyyaa naannoo murtaa’e irratti hundaa’uun qoqqoodinsa waggaa dha. Lafa irratti, waqtiileen bu’aa walfakkeenya aksiyoonaa orbiiti lafaa naannoo Aduutti garagalee jiruuti. Naannoolee qilleensa qabbanaawaa fi poolaarii keessatti, yeroon jijjiirama cimina ifa aduu fuula lafaa ga’uun kan mallatteeffamu yoo ta’u, garaagarummaan kanaa bineensonni hirriba qorraa akka keessa darban ykn akka godaananii fi biqiltoonni akka rafan taasisuu danda’a. Aadaan adda addaa baay’ina fi maalummaa waqtiilee garaagarummaa naannoo irratti hundaa’uun kan ibsu yoo ta’u, akka kanaatti hiikni ammayyaa fi seenaa waqtiilee baay’eedha.

Hemisfeerri Kaabaa ifa aduu kallattiin baay’ee kan argatu yeroo Caamsaa, Juunii fi Juulii (kanaaf ayyaana aadaa Giddugaleessa Ganna ji’a Juun keessa), sababiin isaas hemisfeerri Aduutti waan fuuldura jiruuf. Hemisfeera Kibbaatiif bakka isaa Adoolessa, Muddee fi Guraandhala keessa jira. Ji’oota gannaa keessatti Aduun samii irratti akka ol ka’u kan taasisu, dhangala’aa aduu kan dabalu, garagalchuu (axial tilt) lafaa ti. Sababa yeroon itti darbeef ji’oota Juunii, Juulii fi Hagayya Hemisfeera Kaabaa keessatti ji’oota ho’aa yoo ta’an, Muddee, Guraandhalaa fi Fulbaana ammoo ji’oota Hemisfeera Kibbaa keessatti ho’aa dha.

Naannoolee qilleensa qabbanaawaa fi poolaarii gadii keessatti, warri afur kan kalaandarii Giriigooriyaan irratti hundaa’an akka waliigalaatti beekamtii argatu: birraa, ganna, Hagayya (ji’a kufaatii), fi qorra. Ogeeyyiin ikoloojii yeroo baay’ee naannoowwan qilleensa qabbanaawaa guyyoota kaalaandarii murtaa’e kamiinuu hin hidhamneef moodeela waqtii jahaa fayyadamu: prevernal, vernal, estival, serotinal, autumnal, fi hibernal. Naannoleen tiroopikaalaa hedduun waqtii lama qabu: yeroo roobaa/jiidha/moosoon fi yeroo gogiinsa. Gariin isaanii yeroo sadaffaa qabbanaawaa, salphaa ykn harmattan qabu. “Yeroon” yeroo taateewwan ikoloojii barbaachisoo kanneen akka yeroo obomboleettii, yeroo obomboleettii, fi yeroo ibidda bosonaatiinis murtaa’uu danda’a.[citation needed] Fakkeenyonni barbaachisummaa seenaa qaban tokko tokko waqtiilee Gibxii durii- lolaa, guddinaa fi bishaan gadi aanaa-kanneen kanaan dura lolaa waggaa Naayilii Gibxii duraaniitiin ibsamaniidha.

Yeroo baayyee hawaasa qonnaaf waqtiileen hiika addaa kan qaban yoo ta’u, jireenyi isaanii yeroo dhaabbii fi sassaabbii irratti kan naanna’u yoo ta’u, jijjiiramni waqtii yeroo baay’ee sirnaan kan argamudha. Hiikni waqtiilee jedhus aadaa dha. Hinditti bara durii irraa kaasee hanga har’aatti waqtiileen ja’a ykn Rituu kalaandarii amantii ykn aadaa kibba Eeshiyaa irratti hundaa’uun kaayyoowwan akka qonnaa fi daldalaaf beekamtii fi adda baafamaniiru