Yaa’iin Fayyaa Addunyaa torbaatamii saddeetffaan (WHA78), walgahiin waggaa Biyyoota Miseensota Dhaabbata Fayyaa Addunyaa (WHO) Kibxata darbe xumurame, sababiin isaas hoggantoonni fayyaa bu’aa ba’ii bal’aa fi gamtaa addunyaa faarfatan.
Yaa’ichi, qaama murtii olaanaa WHO, Caamsaa 19 hanga Caamsaa 27tti, mata duree “Fayyaaf Addunyaa Tokko” jedhuun walga’e. Biyyoonni miseensa ta’an naannoolee fayyaa hunda keessatti tilmaamaan qabxiilee fi qabxiilee xiqqaa 75 ilaaluun, falmii cimaa irratti bobba’anii fi murteewwan bu’aa qabeessa ta’an fudhachuun fayyaa hundaaf fooyyessuu danda’aniiru.
“Jechoonni ‘seenaa’ fi ‘mallattoo lafaa’ jedhan garmalee itti fayyadamaniiru, garuu Yaa’ii Fayyaa Addunyaa bara kanaa ibsuuf haalaan mijatoodha,” jedhan Dr Teedroos Adhanom, Daarektarri Olaanaa WHO. “Waliigaltee Dhibee Vaayirasii Koroonaa fudhatamuu fi gumaacha madaalamee dabaluu itti aanu raggaasisuun, murteewwan biroo hedduu Biyyoonni Miseensota ta’an fudhatan waliin, waldhabdee keessatti tumsa, fi qoqqoodinsa gidduutti tokkummaa galmaan gahuu akka dandeenyu addunyaaf mallattoodha.”
Waliigaltee weerara vaayirasii addunyaa irratti isa jalqabaa: walqixxummaa hundaaf
Caamsaa 20 Biyyoonni Miseensota ta’an Waliigaltee Weerara WHO seena qabeessa ta’e fudhataniiru. Yeroon kun harka rukutuu onnee irraa maddeen kan simatame yoo ta’u, marii cimaa Qaama Marii Mootummoota Gidduu, Biyyoota Miseensota WHO of keessaa qabuun waggoota sadii oliif gaggeeffame kabajeera.
Waliigalteen kun fudhatamuun isaa carraa dhalootatti al tokko ta’ee addunyaan gidiraa weerara COVID-19 irraan ga’u irra deebi’ee akka hin mudanneef carraa dha. Waliigaltichi qindoominaa fi tumsa addunyaa, walqixxummaa fi qaqqabummaa weerara dhibee gara fuula duraa guddisuuf kan kaayyeffate yoo ta’u, kunis hundi abbaa biyyummaa biyyaalessaa kabajuun kan qophaa’edha.
Waggaa itti aanutti, Biyyoonni Miseensota ta’an Murtii kana irratti ijaaruun, sirna Dhaqqabummaa fi Faayidaa Paatojeenii (PABS) irratti marii gaggeessuun, dabalata Waliigalticha kan guddina yaalaa haqa qabeessa ta’e argachuu guddisu.
Faayinaansii itti fufiinsa qabu: egeree fayyaa addunyaa eeguu
Haala faayinaansii jijjiiramaa jiru keessatti, Biyyoonni Miseensota ta’an gumaacha madaalame (AC) %20n dabaluu lammaffaa raggaasisuun hojii murteessaa WHO eeguuf tokko ta’aniiru. Bara 2030–2031tti, ACn baajata ijoo WHO keessaa %50 ta’a, kunis maallaqa tilmaamamuu danda’u, dandamachuu danda’uu fi jijjiiramaa ta’e ni kenna.
Waadaan Yaa’ichi faayinaansii itti fufiinsa qabuuf qabu kana qofaan hin dhaabbanne; sagantaa waadaa sadarkaa olaanaa yeroo WHA78 irratti, hoggantoonni fayyaa yoo xiqqaate Doolaara Ameerikaa miiliyoona 210 Marsaa Invastimantii WHO, duula maallaqa walitti qabuu tarsiimoo fayyaa addunyaa Dhaabbatichaa waggoota afran dhufaniif (Sagantaa Hojii Waliigalaa Kudha Afur) waadaa galaniiru. Doolaara Ameerikaa biiliyoona 1.7 kan duraanuu Marsaa Invastimantiif walitti qabame malees, waadaaleen kun tarkaanfii guddaa faayinaansii itti fufiinsa qabu WHOf ta’u agarsiisa. Erga Caamsaa 2024 eegalee booda, Marsaan Invastimantii gumaachota haaraa 35 hawwateera – WHO bu’uura arjoomtoota bal’aa ajandaa jijjiirama Daarektarri Olaanaa itti fufee jiru keessatti yaadameetti dhiheessee jira.
Tarkaanfii fayyaa: murteewwan gurguddoo fi murtoowwan
WHA 78 dhimmoota fayyaa itti fufanii jiran furuu irratti cimaa kan ture yoo ta’u, balaa fi waldhabdee irratti xiyyeeffachuu irrattis kan madaquudha. Bu’aan Yaa’ichi akka Biyyoota Miseensotaatti gama fayyaa hedduu kan hammate ture
murtii haaraa yeroo hatattamaa faayinaansii fayyaa addunyaa ibsu fudhate;
murteewwan yeroo jalqabaaf fayyaa sombaa fi tiruu irratti kennaman kan raggaasise yoo ta’u, Yaa’iin Waliigalaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii dhukkuboota daddarboo hin taane irratti xiyyeeffachuu dhufu ibseera;
imaammataa fi hojiirra oolmaa fayyaa seeraa fi ulaagaalee saayinsiitiin geggeeffaman irratti murtee haaraa fudhateera;
bara 2040tti dhiibbaa fayyaa faalama qilleensaa walakkaan hir’isuuf galma haaraa fudhateera;
ragaalee guddachaa jiran kanneen bu’aa fayyaa fooyya’aa fi carraa du’a dafanii hir’isuu waliin walqabsiisan waliin walitti dhufeenya hawaasummaa guddisuuf murtoo kalaqaa fudhateera;
egeree dursa irraa bilisa ta’eef murtee fudhate;
murtoo dhukkuboota hin baay’anne furuuf murteesse, addunyaa irratti namoota miliyoona 300 ol ta’an kanneen dhukkuboota hin baay’anne 7000 ol keessaa tokkoon jiraatan eegeera;
tumaalee Seera Gabaa Bakka Bu’oota Aannan Harmaa Idil-addunyaa babal’isuun gabaa dijitaalaa aannan foormulaa fi nyaata daa’immanii furuuf waliigaleera;
murtee dhukkuba raammoo Giinii dhabamsiisuu saffisiisu fudhate.
Yaa’ichi murteewwan biroo fayyaa dijitaalaa, humna hojjetaa fayyaa fi kunuunsaa, suuraa yaalaa, narsii fi deessiftuu, hanqina miiraa, fi dhukkuboota gogaa fi kanneen biroo irratti fudhateera. Duulli fayyaa ofiisaa haaraa WHO lama hundeeffameera: Guyyaa Kaansarii Gadameessaa Addunyaa fi Guyyaa Yeroo Duraa Addunyaa.
Qophii fi deebii balaa fayyaa cimsuu
Yaa’iin Fayyaa Addunyaa hojii WHO’n balaa fayyaa muddamaa irrattis mari’ateera. Waggaa darbe keessa, WHOn sadarkaa idil-addunyaatti biyyoota fi naannolee 89 keessatti balaa tasaa sadarkaa 51f deebii kenneera, kunis weerara koleeraa fi mpox addunyaa irratti – balaa fayyaa hawaasaa yaaddoo idil-addunyaa ta’e – akkasumas rakkoolee namoomaa dachaa dabalatee. Kilaastaroota fayyaa 28 keessatti michoota 900 ol waliin hojjechuun, WHOn namoota miliyoona 72 ta’aniif bakka gargaarsa namoomaa keessatti gargaarsa fayyaa kennuu gargaareera. Balaawwan muddamaa haaraa gara %60 ta’an haala qilleensaatiin kan walqabatan yoo ta’u, kunis dhiibbaa fayyaa haala qilleensaa guddachaa dhufe kan mul’isudha,
Yeroo Yaa’ichaatti Biyyoonni Miseensota ta’an
dhimmoota hojii WHO’n balaa fayyaa hatattamaa irratti hojjetu ilaaleera, hoggansa Dhaabbatichi iddoo kana irratti agarsiise galateeffateera;
gabaasa Daarektarri Olaanaa hojiirra oolmaa bu’uura ittisa, qophii, deebii fi dandamachuu (HEPR) balaa fayyaa irratti dhiheesse hubachuun, ijaarsa addunyaa cimsuuf deeggarsa qaban ibsaniiru;
fedhii fayyaa namoota Yukireen fi naannoo Falasxiin qabame ilaale;
gabaasa Daayirektara Olaanaan Dambii Fayyaa Idil-addunyaa hojiirra oolchuu irratti guddina argame (2005) hubateera; fi
bu’uura qorannoo fayyaa hawaasaa fi tarkaanfiiwwan hawaasummaa weerara vaayirasii to’achuuf fudhataman cimsuuf murtee raggaasiseera.