Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
Seerri: Qubeewwan Ikhfaa’ii 15 keessaa tokko Noon As-Sakinah ykn Tanween booda yoo dhufe jechi sun Ikhfaa’ waliin dubbifama sagaleen immoo jiraachuu Ghunna waliin Ith’har fi Idghaam gidduu akka ta’etti fudhatama, turtiin isaas Harakaa lama ta’a. Qubee Ikhfaa’: ت، ث، ج، د، ذ، ز، س، ش، ص، ض، ط، ظ، ف، ق، ك Isaanis qubee jalqabaa...
Hiika jechaatti: Waan tokko gara waan biraatti jijjiiruu Seerri: Yoo Nuun Saakinah ykn Tanween booda qubeen Iqlaaba ب mul’ate sana booda dubbisaan Nuun Saakinah ykn Tanween bakka buusee Meem (م) godhatee sagalee Idghaam fi Ikhfaa’ gidduu jiruun ni qara’ama. qubee Iqlaaba: ب . Iqlaaba Nuuni Sakinah Iqlaaba Tanwiinaa
Idghaama idgham with Ghunnah Seerri: Nuun As-Sakinah ykn Tanween booda qubeewwan Idghaam keessaa tokko yoo dhufe, idghama jenna. qubeelee Idghaama : ي , ر , م , ل , و , ن bakka takkatti walitti qabdee يَرْمَلُون jenna. Fakkeenyota Idghaam Ghunna kan Noon As-Sakinah waliin: – Fakkeenyota Idghaam Ghunna Tanween waliin:
Gosoota Izhaaraa fii Seerota Isaa Izhaarri akka waliigalaatti gosa gurguddoo lamatti ramadama: Izhar Al-Halqii fi Izhar Al-Shafawi. Gosoota kana hubachuun yaad-rimee kana akka gaariitti hubachuuf kan dandeessisu yoo ta’u, Tajwiida akka qabaattaniif karaa isiniif saaqa. Izhar Al-Halqiin mul’achuu uumamaa qubeewwan qoonqoo irraa dubbataman kan ilaallatuudha. Isaanis ال Hamzaa (ء), ء Ha (ه ), ع ‘Ain...
Salaanni Dirqama (Fard) Islaamummaa keessatti gosoota salaata jalqabaa Islaamummaa keessatti: Islaamummaa keessatti salaanni Fard akka manneen barnootaa Sunnaa hundaatti muslima hundaaf dirqama. Salaatonni dirqamaa kun guyyaatti si’a shan kan raawwataman yoo ta’u, tuffachuunis akka cubbuutti kan ilaalamu yoo ta’u, nama cubbamaa ykn nama Muslima hin taane gochuullee danda’a. Salaanni dirqamaa shanan: Salaata Fajrii (Salaata Ganama): ...
Gaafii ? dubartiin takka jaarsaan wal dhabnaan, inni si hiike jedheen. Isiinis yeroma san deemtee nama birootti heerumte. Nikaan isii kun akkami? Nikeenni duraa bu’e moo hin buune? Deebii Dura dursoo abbaan warraa yoo si hiike jedhee dubbate; fedhu xalayaa itti katabee, fedhu Meseeja ergee, fedhu bilbila bilbilee yoo si hiike jedhe. Nikaan sun bu’ee...
Gaafii ? akka hadiisatti, Dubartiin takka Abbaa isiitiin na hiiki jettee, hiikkaa yoo gaafatte Jannanni isii irratti haraama jedhan. Anin garuu rakkina keessa jiru irra dhaabbadhee abbaa manaa kiyya, hiikkaa yoo gaafadhe diliin tiyya maali? Jaartiin jaarsa isiitiin na hiiki yoo jetteen diliin isii maali? Deebisaa: Yaa gabrittii Rabbii. Hiikkaan halaali. Halaala sanirraa immoo irra...
Gaafii:Ijoollee dubraa daa’imman umriin isaanii xixiqqoo taate yoo nikaaha hidhan, nikaahni sun ni tahaa? Deebisaa: Nikaahni waan taphaa osoo hin taane, waan akkaan jabaati. Kanaafuu, xiqqeenyaa fi guddina yookiin qabeenyaa fi hiyyummaadhaan adda hin baafamu. Hukmii Shari’aa keessatti ijoollee xixiqqoo nikaaha hidhuun ni jira. Ragaan kanaa, Sahaabtichi guddaan Abi Bakhri As-Siddiiq-Rabbiin(R.A)- intala isaa A’ishaa (RA) tan...
Gaafii ? Anaa fi intalli takka wal jaalanne. Erga wal jaalanne booda warri keenya lamaan walitti dhufanii nikaaha nama godhus yaaman. Garuu guyyaa nikaaha godhan sani, ‘eenyuun bakka buufatta’ naan hin jenne, ‘hayyama godhi’ naan hin jenne. Anuma duubaan nikaaha godhanii xumuranii, nikaahni kun sirriidhaa? Deebii: Nikaahni ulaagaa afur yokiin shan qaba. Inni jalqabaa, Abbaan intalaa,...
Haati tee kaafirallee taatu, warri keessan kaafirallee ta’u keessaahuu haadhaaf Abbaa keessan manxanfatuu qabdan. Waan dandeettaniin ka diinaa keessan madeessuu hin dandeenneen isaaniif tola ooluu ni dandeessu. Daliilli Asmaa bintu Abubakar obboleettii Ayishaadhaa Rasuula Rabbiititti dhuftee, madiinaadhatti. Waan jetteen, haadha tiyya kaafir*a magaalaa makkaa irraa kaatee natti duftee, akka ani isiidhaaf tola barbaadu barbaaddii maal...
